Sandra Hagman: Seitsemän kummaa veljestä

9789524953825Siellä kertoi todistaja nähneensä sellaista, jota missään sanomalehdessä ei woi julkaista.” Suur-Savo 1907

Miesrakkaus, luonnoton sukupuoliyhteys ja itsesaastutus olivat peitenimiä, joilla kierrettiin ja kiellettiin homoseksuaalisuutta julkisessa puheessa 1900-luvun alussa. Samasukupuolinen ”haureus” oli Suomessa rikos vuodesta 1894 vuoteen 1971.

Seitsemän kummaa veljestä kertoo seitsemän suomalaisen miehen tarinan vuosikymmeniltä, jolloin miesten välistä rakkautta kummasteltiin, väisteltiin, pelättiin ja vihattiin. Miesten veljeys syntyy samasta himosta ja halusta, samasta rikosnimikkeestä ja vastakkainasettelusta suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Lukija tutustuu esimerkiksi tuusniemeläiseen kansakoulunopettajaan Juhaniin, kotkalaiseen Tuomakseen luvattomine sunnuntai-illan iloineen, helsinkiläiseen kulttuurihenkilöön ja tuomarismieheen Aapoon sekä vääpeli-Timoon jatkosodassa.

Kirjan tarinat kulkevat 1800-luvun lopun maatalousyhteiskunnasta kansainvälistyvän Suomen 1970-luvulle. Ne pohjautuvat satojen tuomittujen miesten oikeustapauksiin, kirjeisiin sekä kunkin ajan tieteelliseen ja lehtikirjoitteluun.

”Siinä missä Kiven seitsemän veljestä kokivat suurta hankaluutta modernin maailman vaatimuksien edessä, olivat tämänkin kirjan seitsemän miestä yhteiskuntaan sopimattomia, jopa kelpaamattomia toisintekijöitä.”

”Kyseinen taipumus on minussa synnynnäinen, sielullinen ja tunneherkkyyden aikaansaama sairaus. Olen niin monta kertaa koettanut sitä kaikin voimin vastustaa, kysymällä itseltäni mistä se johtuu, saamatta vastausta.” – Aapo sellissä kirjoittamassaan kirjeessä, Helsinki (1934)

”Homoseksuaalit kuvattiin yhteiskunnan vihollisina, jotka saalistavat viattomia kansalaisia kaduilla tuoden heitä sitten ’pesäänsä’. Eeron kotia kuvattiin homoseksuaalien ’päämajana’, ei hänen kotinaan. (…) Jutussa kuvattiin myös, kuinka armeijan alokkaat olivat homoseksuaalien ’tulilinjalla’. Eeron kuvattiin ’saalistavan’ alokkaita, ja Eerosta otettu koiranulkoilutuskuva oli otsikoitu: ’toimitusjohtaja jälleen pyydystämässä’.”

Sisällys

Kirjoittaja

Sandra Hagman (FT)  on historiantutkija, yhteiskuntatieteilijä ja sosiaalityöntekijä.

Laita hyvä kiertämään: