Andrei Sergejeff: Afganistanin historia

Afganistanin historia on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys Afganistanin alueen historiasta kivikaudelta 2000-luvulle.

Päivittäin uutisissa esiintyy kansakunta tai valtio, joka itsenäistymisestään 1700-luvulta on tunnettu Afganistanina. Luonnonvarojen niukkuudesta ja luonnonolojen karuudesta huolimatta se on kiinnostanut maailman vaikutusvaltaisimpia valtakuntia Aleksanteri Suuren ja Tšingis-kaanin imperiumeista Isoon-Britanniaan, Venäjän keisarikuntaan, Neuvostoliittoon ja nyky-Yhdysvaltoihin saakka.

Teos murentaa myytit Afganistanista imperiumien hautausmaana tai suurvaltojen puristuksiin joutuneena ajopuuna. Sen sijaan se tarjoaa kiehtovan ja värikkään matkan mahtavien korkeakulttuurien sekä lukuisten etnisten ja poliittisten ryhmittymien vuosituhantiseen kamppailuun tämän alueen herruudesta.

Afganistanin historia on maailman mittakaavassakin yksi harvoista aihetta käsittelevistä kokonaisesityksistä. Se sopii kaikille, joiden mielestä avain tämän ajan ymmärtämiseen löytyy historian hämäristä.

”Jo 1800-luvulla muslimimaiden koulutettu eliitti oli omaksunut länsimaisen käsityksen Afganistanista valloittamattomana maana. He antoivat tälle myytille kuitenkin omat vivahteensa. Kysymyksessä oli muslimivaltio, joka pystyi viimeisenä pitämään kolonialistiset vallat loitolla ja päättämään itse omista sisäisistä asioistaan. Jopa muodollisesti itsenäisessä Persiassa sekä Osmani-imperiumissa asukkaat joutuivat katsomaan voimattomina länsimaiden taloudellisen ja poliittisen otteen jatkuvaa kiristymistä, joten monille muslimeille syrjäisestä Hindukušin emiraatista muodostui heidän kulttuurinsa omanarvontunnon symboli.”

”Islamismin kannattajat samastetaan usein perinteisiä uskontulkintoja kannattaneisiin konservatiiveihin, mutta tämä on täydellinen väärintulkinta. Islamistit eivät ole modernisointipyrkimyksissään yhtään vähemmän radikaaleja kuin sekulaarit nationalistit. He eivät missään nimessä halua paluuta perinteiseen islamiin, vaan koko opin radikaalia uudelleentulkintaa palaamalla sen alkuperäisiin lähteisiin Koraaniin ja sunnaan. Näiden pohjalta on heidän mukaansa luotava tarpeelliset modernit instituutiot, jotka eivät siten olisi läntistä lainaa vaan sisäsyntyisiä ja luonnollisia islamilaisen sivilisaation elementtejä. Tavoitteena heillä on oikeudenmukainen yhteiskunta, joka kykenee kilpailemaan länsimaiden kanssa tieteessä ja teknologiassa.”

Kirjoittaja

Andrei Sergejeff on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan arabian kielen ja islamin tutkimus. Hän on perehtynyt etenkin islamilaiseen talouteen sekä islamin ja modernin maailman suhteeseen.

Sisällys

Alkusanat • 9
Nimien kirjoitusasusta • 11
Henkilönnimet • 12
Paikannimet • 12
Tittelit • 12
Äänteet ja kirjaimet • 13

1. Alue ja sen asukkaat • 15
Afganistanin rajat, luonnonolot ja lähialueet • 18
Väestö • 24

2. Esihistoriasta akhaimenideihin • 37
Varhainen asutus • 37
Persian pitkä varjo • 39

3. Hellenismin aika ja intialainen vaikutus • 44
Aleksanteri Suuri ja hellenismi • 44
Seleukidit ja Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta • 45
Maurja-dynastia ja buddhalaisuus • 47
Indokreikkalaiset, skyyttien invaasio ja hellenismin iltarusko • 50

4. Paimentolaisdynastiat: parthialaiset ja Kušan-valtakunta • 54
Parthialaiset ja persialaisen kulttuurin uusi nousu • 56
Kušan-valtakunta indohellenistisen perinteen jatkajana • 59

5. Sasanidit ja hefthaliitit • 64
Sasanidien suurvalta • 64
Hefthaliitit: oka Persian kyljessä • 66

6. Arabi-imperiumi Keski-Aasiassa • 70
Persian ajautuminen kaaokseen ja arabien ekspansio • 70
Afganistan sasanidien jälkeen • 73

7. Persialaisten dynastioiden kausi • 76
Saffaridit ja kalifaatin alennustila • 77
Samanidit ja persialais-islamilainen korkeakulttuuri • 80

8. Turkkilaisten dynastioiden nousu • 85
Samanidien tuho ja Ghaznin valtakeskuksen synty • 86
Ghaznavidit persialais-islamilaisen korkeakulttuurin perillisinä • 88

9. Ghuridit ja Delhin sulttaanikunta • 93
Ghuridien nousu ja tuho • 94
Muslimivallan vakiintuminen Pohjois-Intiaan ja Delhin sulttaanikunta • 96

10. Mongolikausi • 98
Mongolien invaasio ja itäisen islamilaisen maailman romahdus • 99
Mongolivalta vakiintuu: Persian il-kaanit ja Tšagatai-valtakunta • 102
Intian islamilaisen kulttuurin nousu ja paštujen varhaisvaiheet • 107

11. Timur Lenk ja timuridinen renessanssi • 109
Timur Lenk – viimeinen suuri ”mongolivalloittaja” • 110
Timuridit ja timuridinen renessanssi • 113

12. Kohti nykyistä Afganistania I: uzbekit ja safavidit • 117
Turkmeenit, uzbekit ja paštujen ekspansio • 118
Safavidit ja Persian šiialaistuminen • 120

13. Kohti nykyistä Afganistania II: mogulit ja paštut • 125
Intian moguli-imperiumi: timuridien viimeinen kukoistus • 127
Afganistan mogulien, uzbekkien ja safavidien välissä • 130
Paštut: imperiumien uhka ja voimavara • 133

14. Persian paštuvalta ja Nadir Šah • 137
Hutak-dynastia ja Persian paštuvalta • 139
Nadir Šah • 142

15. Dorrani-valtakunta nousee imperiumien raunioille • 146
Ahmad Šah Dorrani – ”Afganistanin isä” • 146
Saduzai-dynastia • 150

16. ”Suuren pelin” aikakausi ja Dust Muhammad • 155
Brittiläinen imperiumi Intiassa ja ”suuri peli” • 155
Barakzai-emiraatti • 159

17. Ensimmäinen afgaanisota • 164
Ensimmäinen afgaanisota ja Elphinstonen kolonnan tuho • 164
Sodan seuraukset ja imperiumin vastaisku • 168
Dust Muhammadin toinen kausi (1843–1863): emiraatin rajat hahmottuvat • 170

18. Šir ᶜAli ja toinen afgaanisota • 173
Šir ᶜAli Khan • 174
Toinen afgaanisota (1878–1880) • 179

19. ᶜAbd al-Rahman Khan: Rautaemiirin aikakausi (1880–1901) • 185
Valtarakenteen murros • 185
Uusi hallintokoneisto ja islamin aseman muutos • 189
Durand-linja ja rajojen vakiintuminen • 191

20. Habib Allah: Afganistan kohtaa modernin maailman • 208
Varovaisen liberalisoinnin ja avautumisen aika • 208
Puolueettomuuspolitiikan ulkoiset ja sisäiset haasteet • 210

21. Aman Allah ja kuningatar Soraja: kolmas afgaanisota ja itsenäisyys • 215
Kolmas afgaanisota ja Rawalpindin sopimus (1919) • 216
1920-luku: aggressiivisen modernisoinnin kausi ja vastareaktio • 219

22. Mosaheban-veljekset ja muuttuva Afganistan • 226
Muhammad Nadir Šah: modernisointia vakauden ehdoilla • 228
Mosaheban-veljekset: toinen maailmansota ja liberaali kokeilu • 231
Pakistanin synty ja Paštunestanin-kysymys • 234

23. 1950- ja 1960-luku: nopean kehityksen vuosikymmenet • 237
Muhammad Daud Khan: edistystä ja suurvaltapoliittista tasapainoilua • 238
Zahir Šahin kausi 1963–1973: demokratisointi ja
poliittisten oppositioiden kiteytyminen • 243

24. Muhammad Daudin tasavalta (1973–1978) • 249
Vuoden 1973 vallankumous ja Dorrani-monarkian loppu • 249
Muhammad Daudin valtakausi • 251

25. Saur-vallankumous ja kommunistinen välisoitto • 255
Saur-vallankumous (1978): kommunistit kaappaavat vallan • 255
Hafiz Allah Amin ja tie neuvostomiehitykseen • 259

26. Neuvostomiehitys ja vastarinta (1979–1989) • 263
Kremlin tilannearvio • 263
Konfliktin anatomia • 264

27. Puna-armeijan vetäytyminen ja Nadžib Allah (1989–1992) • 280
Neuvostoliiton vetäytymisen syyt • 280
Afganistan puna-armeijan vetäytymisen kynnyksellä • 282
Nadžib Allah ja piiritetty kommunistihallinto • 284
Kabulin kommunistihallinto • 288

28. Sisällissota ja Talibanin nousu (1992–1996) • 289
Sisällissota (1992–1994) • 289
Talibanin tausta ja voittokulku (1994–1996) • 293

29. Talibanin Afganistan (1996–2001) • 300
Talibanin ideologia • 300
Viimeiset voitot ja vaikeuksien kasaantuminen • 304

30. Välinäytös: Taliban-hallinnon tuho • 309
Koalition rakentaminen ja Pakistanin vaikea valinta • 310
Taliban-hallinnon loppu • 312

31. Uusi Afganistan • 315
Hamid Karzai ja keskushallinnon kivinen tie • 315
Uusi vallanjako, huumetalous ja etnisten suhteiden murros • 319

32. Laajeneva konflikti • 326
Kapina nousee tuhkasta: Pakistanin turva-alue ja Afganistanin turvallisuustyhjiö • 327
Irakin sota ja kiihtyvä vastarinta • 330

Loppusanat • 335
Valikoitua kirjallisuutta • 337
Kuvien lähteet • 339
Liite 1: Dorrani-dynastian hallitsijat • 340
Liite 2: Afganistanin tärkeimmät poliittiset ryhmittymät neuvostomiehityksen ja sisällissodan aikana • 342
Hakemistot • 343
Asiahakemisto • 343
Henkilöhakemisto • 345
Paikannimihakemisto • 349

Kartat
Luonnonolot Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa • 16–17
Afganistanin korkeuserot • 20
Afganistanin keskeiset joet • 20
Afganistanin historiallisia maakuntia • 21
Afganistanin provinssit vuonna 2010 • 21
Iranilainen maailma ennen Aleksanteri Suurta • 40
Hellenismin aikakausi • 45
Hellenistisen maailman raunioilla • 60
Ghaznavidi-imperiumi • 89
Mogulien ja safavidien valtakunnat • 121
Intian niemimaa ensimmäisen afgaanisodan kynnyksellä • 165
Paštujen asuinalueet • 299
Pakistan: provinssit ja hallintoalueet • 327

Alkusanat

Tällä hetkellä Afganistan on monin tavoin kansainvälisen politiikan polttopisteessä sekä massiivisen mediahuomion kohteena. Länsimaissa tämä alue tunnetaan kuitenkin edelleen melko huonosti. Syvempää tietoa ei aikaisemmin liene edes kaivattu, sillä vuosikymmenien ajan Afganistan oli Euroopan ja Yhdysvaltojen näkökulmasta hyvin syrjäinen maailmankolkka, jonka tapahtumat harvoin ylittivät uutiskynnyksen. Neuvostomiehityksen aikana vuosina 1979–1989 maa nousi ensimmäisen kerran vuosikymmeniin laajan kansainvälisen huomion kohteeksi, mutta kiinnostuksen kohteena oli pikemminkin Afganistanissa käytävän sodan vaikutus supervaltojen voimatasapainoon kuin sodan näyttämönä toimiva Afganistan itsessään.

Suhtautuminen Afganistaniin muuttui hetkessä vuoden 2001 syyskuun yhdennentoista päivän terrori-iskujen jälkeen. Iskujen käynnistämä tapahtumaketju johti länsivaltojen hyökkäykseen sekä näiden sotajoukkojen pitkälliseen läsnäoloon maassa. Samalla Afganistan ponnahti lyhyessä ajassa uutisotsikoiden kestoaiheeksi. Tällöin tapahtumien taustojen syvällinen ymmärtäminen osoittautui hankalaksi länsimaiselle yleisölle. Afganistanista on olemassa hyvin vähän yleistajuista kirjallisuutta, ja sen historiaan olennaisesti vaikuttaneista muista Keski-Aasian alueista ja kansoista vielä vähemmän. Tämän teoksen tarkoitus on paikata tätä puutetta tarjoamalla suomalaiselle yleisölle kattava Afganistanin yleishistorian esitys. Pääpaino on poliittisessa historiassa, mutta myös taloudellisia, etnisiä ja kulttuurisia teemoja on pidetty esillä.

Valtiona Afganistan on suhteellisen nuori, ja siten sen asukkaiden kohtalot ovat aikaisemmin olleet sidottuja aluetta hallinneisiin varhaisempiin valtakuntiin.
Afganistanin historia onkin väistämättä myös osa Persian, Intian ja Keski-Aasian historiaa. Syvällisempi perehtyminen Afganistanin menneisyyteen auttaa lukijaa toivottavasti myös kyseenalaistamaan viimeisten vuosikymmenien levottomuuksille usein tarjotut heppoiset selitysmallit. Nämä noudattavat aivan liian usein
kahta peruskaavaa: joko kaikki ongelmat ovat Yhdysvaltojen (tai Neuvostoliiton) syytä tai sitten Afganistan on lähtökohtaisesti valloittamaton ja mahdoton
hallita. Todellisten historiallisten tapahtumien valossa kummallekaan väitteelle ei löydy perusteita. Afganistanin menneisyydessä ei ole ollut mitään yksittäistä
valtiota tai mitään muutakaan tahoa, joka olisi kulissien takana ohjannut tapahtumien kulkua mieleisekseen. Kaikki alueen konflikteihin sekaantuneet osapuolet ovat yhtä paljon olleet itse tapahtumien vietävänä kuin niihin vaikuttamassa.

Afganistan ei myöskään koskaan ole ollut valloittamaton ”imperiumien hautausmaa”, joka olisi aina väkivaltaisesti torjunut kaikki ulkopuoliset maahantunkeutujat ja vaikutteet. Pitkän historiansa aikana maa on ollut myös itse imperiumin ydinalue (esimerkiksi Kušan-valtakunnan aikana), tukialue laajemmille valloituksille (kuten Baborin tai Ahmad Šah Dorranin aikana) sekä tarkoituksellisesti muodostettu puskurivyöhyke imperiumien välillä (kolonialismin aikana). Satojen vuosien ajan nykyisen Afganistanin maakunnat ovat olleet myös aivan normaaleja provinsseja eri valtakunnissa. Alueen historia on toki väkivaltainen – mutta maailmanhistoriallisessa perspektiivissä ei mitenkään poikkeuksellisella tavalla.

On vielä erikseen painotettava, että missään nimessä teoksen tarkoitus ei ole tarjota valmista ratkaisua edelleen jatkuvaan kriisiin. Kysymyksessä on Afganistanin yleishistoria, jonka tavoitteena ei ole puolustaa tai vastustaa mitään tiettyä politiikkaa tai strategiaa. Historioitsijan kadehdittava etuoikeus on katsoa taaksepäin ja puhua jälkiviisauden syvällä rintaäänellä. Tätä ylellisyyttä ajankohtaisia päätöksiä tekevillä poliitikoilla tai sotilailla ei ole.

Tämän teoksen synnyttämiseen on tarvittu paljon eri alojen asiantuntemusta, joten kokonainen kamelikuormallinen kiitoksia on paikallaan. Ensimmäinen kiitos kuuluu opettajalleni FL Kaj Öhrnbergille, jonka luennoilla aikanaan syttynyt kiinnostus islamilaisen maailman historiaan ei ole koskaan sammunut. Toinen kiitos kuuluu professori Jaakko Hämeen-Anttilalle, joka esimerkillään on osoittanut, että monimutkaisiakin asioita voi esittää kansantajuisesti. Erityisen suuri kiitos kuuluu indologian professori Klaus Karttuselle, joka opasti kirjoittajan kuin sokeaa taluttaen Intian kulttuuria sivuavien teemojen läpi. Hän on myös kärsivällisesti lukenut, kommentoinut ja korjannut käsikirjoitusta sen kaikissa vaiheissa. Ilman hänen korvaamatonta apuaan ja asiantuntemustaan tämä teos tuskin olisi nähnyt päivänvaloa. Lopuksi kiitos kuuluu myös perheelleni, ystävilleni ja muille läheisilleni, jotka nurkumatta ovat kestäneet täysimittaisen kirjan kirjoittamisesta aiheutuneet mieliharmit.

Hämeenlinnassa 10.10.2011, Andrei Sergejeff

Laita hyvä kiertämään: