Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara (toim.): Tieteen yleistajuistaminen

Tieteen yleistajuistaminen on päivänpolttava kysymys paitsi tieteelle itselleen myös yhteiskunnallisesti. Se on ainoa keino levittää tietoa kaikkien ulottuville koulutustaustasta riippumatta.

Lisäksi se mahdollistaa tutkimustulosten soveltamisen myös suppeiden erikoisalojen ulkopuolella.

Tieteen yleistajuistaminen tarjoaa tutkijoille, opettajille ja toimittajille yleiskuvan populaaristamiseen liittyvistä kysymyksistä sekä konkreettisia työkaluja tähän vaativaan mutta tärkeään tehtävään. Kuinka kirjoittaa tai puhua asioista niin, että erilaiset yleisöt ymmärtävät lukemansa tai kuulemansa, ja kuinka säilyttää samalla tieteellinen tarkkuus tarkoituksenmukaisella tavalla?

Teoksessa käsitellään kirjoitettuja tekstejä kuten lehtijuttuja, tietokirjoja ja verkkotekstejä sekä puhetilanteita kuten esitelmiä ja haastatteluita. Tieteen yleistajuistaminen ymmärretään jatkumoluontoisena ilmiönä, jota tarkastellaan myös tutkijan yhteiskuntasuhteiden ja yliopisto-opetuksen näkökulmasta. Lisäksi selvitetään, miten tutkimus käytännössä saa tarvitsemaansa julkisuutta.

”Sisältöjen popularisointi merkitsee sananmukaisesti asioiden kansanomaistamista, yksinkertaistamista, kärjistämistä, dramatisointia, henkilöittämistä ja viihteellistämistä. Se on mitä suurimmassa määrin esitystekniikkaa.” – A.-P. Pietilä

Sisällys

Esipuhe • Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara • 9

Johdanto • Arto Mustajoki • 15

I Tieteellisen ja yleistajuisen jännite • 21
1. Tutkijan identiteetit • Johanna Vaattovaara • 23
2. Yleistajuistaminen osana tieteentekoa • Johanna Vaattovaara • 32
Väitöksestä tiedottaminen • 32
Väitöksenalkajaisesitelmä • 35
Rahoitushakemukset • 37
3. Yleistajuistaminen pedagogisena osaamisena • Anne Nevgi • 42
Sisältö- ja oppimislähtöinen opetus • 43
Yliopisto-opettaja oppimisen ohjaajana • 44
4. Yleistajuistamisen etiikka • Krista Varantola • 48
Mikä on vilpillistä toimintaa ja mikä ei? • 51
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja mediasuhteet • 56
Tiedon hankkiminen ja sen kriittinen arvioiminen • 59

II Miten tutkimus saa julkisuutta • 63
5. Miten media valitsee aiheensa • A.-P. Pietilä • 65
Tiedon yleistajuistaminen on tiedon kaupallistamista • 66
Tiedonjulkistamisen ihanne ja median murros • 67
Miten myydä aiheensa medialle • 69
6. Toimittajan kohtaaminen
ja tutkimuksesta kertominen • Tuula Vainikainen • 80
Kun toimittajalla on kysyttävää • 81
Kun tutkijalla on asiaa • 84

III Yleistajuinen kirjoittaminen • 97
7. Tieteellisestä yleistajuiseen kielenkäyttöön • Toini Rahtu • 99
Tieteellisen tekstin piirteitä • 100
Ilmiöstä vai sen tutkimuksesta? • 102
Kenelle, kenen sanoin? • 107
Minä ja muut tekstin äänet • 113
Tekstilajien rakennusaineita • 116
8. Lehtijutut • Ulla Järvi • 119
Sinä kirjoitat, mutta kuka lukee? • 120
Asennetta tekstin työstämiseen • 125
9. Kirja-arviot • Johanna Vaattovaara & Urpu Strellman • 138
Kenelle kirjoitetaan? • 139
Miten jäsennellään? • 140
Miten aloitetaan? • 143
Arvioijan valta ja vastuu • 144
10. Tietokirjat • 149
Tietokirjallisuuden lajit • Urpu Strellman • 149
Tietokirjan kirjoittaminen • Markku Löytönen • 153
Tietokirjailijan ja kustantajan yhteistyö • Urpu Strellman • 168
Kuvat ja kuvatekstit • Elina Heikkilä • 176
Tietokirjan typografia • Markus Itkonen • 181
11. Verkkoon kirjoittaminen • Kimmo Svinhufvud • 190
Verkkokirjoittamisen perusteet • 191
Hakukoneet ja kirjoittaminen • 195
Erilaisia verkkojulkaisuja • 198
Mitä hyötyä bloggaamisesta on ja miksi se on hauskaa? • 204

IV Yleistajuinen puhuminen • 213
12. Suullisen viestinnän kulttuurierot • Saila Poutiainen • 215
Esiintymisen kulttuuriset piirteet • 216
Suomalainen puhekulttuuri • 217
Keskustelun kulttuuriset piirteet • 220
13. Tiedepohjainen puhe-esitys •
Maija Gerlander & Tuuli-Mariia Nilsson • 222
Yleisöön tutustuminen • 225
Esityksen sisällön jäsentäminen ja näkökulman rajaaminen • 227
Argumentaation hiominen ja kielellisen esittämisen pohtiminen • 235
Puhujan innostus ja sanaton viestintä • 241
14. Radio- ja televisiohaastattelut • Ismo Jokinen • 245
Haastattelupyynnöt ja haastatteluun valmistautuminen • 246
Haastattelutilanne • 248
Hyvä juttu on tieteentekijän ja toimittajan yhteispeliä • 251
Media on aina mahdollisuus • 255

Kirjallisuus • 257

Liitteet • 265
Liite 1: Journalistin ohjeet • 267
Liite 2: Tietokirjallisuuden lajit • 271

Kirjoittajat • 274
Hakemisto • 278

Näkökulmalaatikot

Tutkija politiikan ja tieteen ristivedossa • 26 Jarno Valkonen
Asiantuntijuuksien kohtaaminen • 30 Johanna Vaattovaara
Tutkijan mediasuhteiden eettisiä kysymyksiä • 58 Arto Mustajoki
Tiedon tuominen suurelle näyttämölle • 78 A.-P. Pietilä
Tiedote kertoo uutisen • 88 Urpu Strellman
Kunnia sille jolle kunnia kuuluu? • 94 Johanna Vaattovaara
Termit ovat tietoyhteiskunnan valuuttaa • 110 Urpu Strellman
Elementeiltään monipuolistunut tietokirja • 160 Urpu Strellman
Suomensuojelija laajakaistalla • 210 Kimmo Svinhufvud
Esiintymisjännitys ei ole kulttuurista • 218 Saila Poutiainen
Tulkinnan ja vuorovaikutuksen esiinnousu • 224 Maija Gerlander & Tuuli-Mariia Nilsson
Tutkija mikrofonin takana • 254 Jaakko Hämeen-Anttila

Kirjoittajat

Filosofian tohtori Maija Gerlander toimii puheviestinnän yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä. Hän on opettanut puheviestintää sekä yliopistossa että ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Gerlander on ollut mukana kehittämässä puheviestinnän yliopisto-opetusta, muun muassa seminaarien viestintää ja verkko-opas Kielijelppiä, ja hän on myös ohjannut jatko-opiskelijoiden tieteellisen ja yleistajuisen puheviestinnän työpajoja. Gerlander on erikoistunut tarkastelemaan vuorovaikutusta erilaisissa asiantuntija–asiakas-suhteissa.

Filosofian tohtori Elina Heikkilä työskentelee kielenhuoltajana ja kirjoittajakouluttajana Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän on opettanut tekstien yleistajuistamista asiantuntijakirjoittajille vuodesta 2000 lähtien. Heikkilä on väitellyt suomen kielestä tutkimuksella, joka käsitteli sanomalehtien kuvatekstejä lehtijutun ja uutiskuvan elementteinä.

Jaakko Hämeen-Anttila on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hän on julkaissut kymmeniä arabialais-islamilaista kulttuuria esitteleviä kirjoja ja antanut tuhansia lausuntoja ja haastatteluita medioille. Tieteellisen ja tiedettä yleistajuistavan työnsä ohessa hän pitää esiintymisestä.

Taiteen tohtori Markus Itkonen on työskennellyt typograafikkona ja kirjagraafikkona omassa yrityksessään 1980-luvun loppupuolelta lähtien. Tavallisten tietokirjojen lisäksi hän työskennellyt myös selkokielisten julkaisujen ja selkotypografian parissa. Itkonen on opettanut typografiaa muun muassa Taideteollisessa korkeakoulussa, Mainosgraafikkojen koulussa ja Suomen Kustannusyhdistyksen kursseilla. Hän on julkaissut typografiasta kaksi kirjaa sekä lukuisia kirja- ja lehtiartikkeleita. Itkonen on väitellyt vuonna 2012 suomalaisesta kirjainmuotoilusta.

Ismo Jokinen on viestintävalmentaja, joka on kouluttanut tieteentekijöitä esimerkiksi Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt toimittajana jaon kouluttanut useita yrityksiä ja myös poliitikkoja kriisiviestinnän ja yritysviestinnän aihepiireistä. Hän on erikoistunut valmentamaan ihmisiä televisioesiintymisiin ja siihen, miten käyttää esiintymispelkoa voimavarana.

Filosofian tohtori Ulla Järvi on Suomen Lääkärilehden toimittaja sekä terveysviestinnän tutkija ja kouluttaja. Hänen Jyväskylän yliopistossa tekemänsä journalistiikan väitöskirja kuvasi terveyden ja sairauden rakentumista 2000-luvun mediassa. Järvi on myös toiminut pitkään terveystoimittajien ja tiedetoimittajien yhdistyksissä.

Maantieteen professori Markku Löytösen tärkeimmät tutkimusaiheet ovat terveysmaantiede, paikkatietojärjestelmät sekä tutkimusmatkailu ja sen historia. Tieteellisten julkaisujen lisäksi hän on laatinut oppikirjoja sekä yleistajuisia ietoteoksia ja artikkeleita. Löytönen on toiminut Suomen Tietokirjailijat ry:n puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen. Hän on saanut Tieto-Finlandiapalkinnon, Vuoden tiedekirja -palkinnon, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Tietopöllö-palkinnon sekä ansiokkaalle lasten tietokirjalle myönnettävän Tieto-Lauri-palkinnon.

Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki on Helsingin yliopiston nykykielten laitoksen johtaja ja Suomen Akatemian hallituksen puheenjohtaja. Uransa aikana hän on muun muassa osallistunut eri tavoin venäjän kielen oppimateriaalien laadintaan (sana- ja oppikirjoja, tv-ohjelmia, tietokoneohjelmia) ja pitänyt lukuisia yleisöluentoja suomalaisen ja venäläisen kommunikaatiokulttuurin eroista. Mustajoki on kirjoittanut myös kolumneja ja blogikirjoituksia sekä kirjan yliopisto- ja tutkimuspolitiikasta. Mustajoen laajalle yleisölle tarkoitettu teos Kevyt kosketus venäjän kieleen oli Tieto-Finlandia- ehdokkaana vuonna 2012. Venäjän kielen ohella hän on tutkinut muun muassa sitä, miksi ihmiset eivät ymmärrä toisiaan.

Dosentti Anne Nevgi on toiminut yliopistopedagogiikan yliopistonlehtorina vuodesta 1999 alkaen. Tässä tehtävässään hän on kehittänyt yliopistopedagogiikan arvosanakoulutusta ja yliopistopedagogiikkaan suuntautuvia opettajan pedagogisia opintoja Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstölle. Hänen tutkimustyönsä kohdistuu laajalti yliopisto-opetuksen ja oppimisen tutkimukseen. Hän on perehtynyt tieteen yleistajuistamiseen liittyvään problematiikkaan erityisesti yliopisto-opetuksen ja -oppimisen näkökulmasta.

Filosofian maisteri Tuuli-Mariia Nilsson toimii puheviestinnän yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Nilsson on ollut mukana useissa viestinnän kehittämishankkeissa, joiden aiheena on ollut muun muassa vuorovaikutusosaaminen osana seminaariviestintää. Hän on myös ohjannut tieteellisen ja yleistajuisen puhumisen työpajoja paitsi humanistisen tiedekunnan myös koko yliopiston henkilöstölle. Puheviestinnän teemojen lisäksi Nilsson on erikoistunut äänen ja kehon käytön kysymyksiin, ja hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa äänenkäytön oppimisesta ja opettamisesta.

Päätoimittaja ja tietokirjailija A.-P. Pietilä on työskennellyt talouden ja politiikan toimittajana vuodesta 1982 lähtien useissa sanoma- ja aikakauslehdissä sekä televisioissa muun muassa Ilta-Sanomien ja Taloussanomien päätoimittajana. Yli 3 000 lehtiartikkelissa ja useissa tietokirjoissa hän on yleistajuistanut talouden ja politiikan riippuvuuksia maatalouspolitiikasta pankkikriiseihin. Vuonna 2009 hänelle myönnettiin tiedonjulkistamisen valtionpalkinto pitkäaikaisesta ja merkittävästä elämäntyöstä taloustoimittajana ja vuonna 2008 julkaistusta tietokirjasta Pankkikriisin peitellyt paperit.

Doctor of Philosophy Saila Poutiainen on väitellyt Yhdysvalloissa viestinnästä. Hän tarkastelee tutkimuksissaan puhekulttuureja ja viestinnän kulttuurisia piirteitä viestinnän etnografisesta näkökulmasta. Poutiainen on toiminut puheviestinnän yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa käyttäytymistieteiden laitoksessa vuodesta 2008. Hän on luennoinut asiantuntijan esiintymistaidoista, kulttuurienvälisestä viestintäosaamisesta osana asiantuntijuutta ja puhekulttuurien eroista esimerkiksi työyhteisöissä ja akateemisissa kohtaamisissa.

Filosofian tohtori Toini Rahtu toimii Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina suomen kielen oppiaineessa. Rahdun väitöskirja käsittelee kielellisen ironian tulkintaa: mistä tulkitsija tietää tekstin ironiseksi? Rahtu on opettanut 1980-luvulta alkaen tieteellistä kirjoittamista ja pitänyt muun muassa editointikursseja suomen kielen opiskelijoille. Hän on myös itse yleistajuistanut kielentutkimuksen tietoa pitämällä esitelmiä maallikoille sekä kirjoittamalla moniin julkaisuihin muun muassa ironiasta. Äidinkielen ylioppilaskokeen sensorina hän on kirjoittanut neuvoja ylioppilaskokelaille sekä pohtinut äidinkielen kokeen arviointiongelmia.

Filosofian maisteri Urpu Strellman on Art House- ja Tietosanoma-kustantamojen kustannuspäällikkö. Hän on työskennellyt tietokirjojen kustannustoimittajana ja muissa toimituksellisissa tehtävissä yli kymmenen vuotta, muun muassa refereejulkaisu Virittäjän toimitussihteerinä vuosina 2003–2007. Strellman on opettanut useilla eri kursseilla perustutkinto-opiskelijoille tieteellistä kirjoittamista, toimittamista ja työelämän tekstien työstämistä erityisesti Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineessa ja oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Vuodesta 2008 lähtien hän on opettanut yleistajuista kirjoittamista Helsingin yliopiston jatko-opiskelijoille ja sittemmin myös yliopiston tutkimushenkilökunnalle.

Filosofian maisteri Kimmo Svinhufvud toimii äidinkielen yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa. Hän viimeistelee väitöskirjaansa graduseminaarien ja gradunohjaamistapaamisten vuorovaikutuksesta. Svinhufvud on opettanut pitkään kirjoittamista eri yliopistoissa ja julkaissut kaksi kirjoittamista käsittelevää kirjaa, Kokonaisvaltainen kirjoittaminen (Tammi 2007) ja Gradutakuu (Tammi 2009). Hän pitää myös kolmea suosittua, kirjoittamista käsittelevää blogia (Gradutakuu, Tohtoritakuu ja Kokonaisvaltainen kirjoittaminen).

Filosofian tohtori Johanna Vaattovaara on toiminut opetuksen kehittämistehtävissä pedagogisena yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa vuodesta 2010 lähtien. Taustaltaan hän on suomen puhekielen sekä kieliasenteiden tutkija. Tieteen yleistajuistamista Vaattovaara on harjoittanut tutkijanuransa alusta asti, ja hän on työskennellyt muun muassa aikakauslehti Virittäjän kirjallisuusosaston toimittajana. Vuodesta 2007 lähtien hän on opettanut tieteestä yleistajuisesti kirjoittamista aluksi Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan jatko-opiskelijoille ja sittemmin laajemmin yliopiston tutkimushenkilöstölle.

Filosofian maisteri Tuula Vainikainen on perehtynyt tieteen yleistajuistamiseen Turun yliopistollisen keskussairaalan koulutus- ja tiedotussihteerinä ja Turun yliopiston tiedotussihteerinä ja tiedotuspäällikkönä (1988–2000). Vuosina 2000–2003 hän oli projektipäällikkönä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin viestintäkoulutusprojektissa, jossa kehitettiin lääketieteen asiantuntijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä. Sen jälkeen hän on työskennellyt vapaana lääketieteen toimittajana, tiedottajana, viestintäkouluttajana ja tietokirjailijana. Vuonna 2010 Vainikainen palkittiin Suomen Tiedetoimittajien liiton Vuoden tiedetoimittaja -palkinnolla.

Yhteiskuntatieteiden tohtori Jarno Valkonen on sosiologian yliopistonlehtori Lapin yliopistossa, ympäristösosiologian dosentti Itä-Suomen yliopistossa sekä luonnon ja luonnonvarapolitiikan dosentti Tampereen yliopistossa. Valkonen on kirjoittanut ja toimittanut monia tiedekirjoja sekä toiminut refereenä kansainvälisissä ja kansallisissa tiedelehdissä. Vuosina 2011–2013 Valkonen on toiminut Sosiologia-lehden päätoimittajana.

Tampereen yliopiston kansleri Krista Varantola on toiminut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2010 alkaen. Hänellä on uransa aikana ollut useita tiedepoliittisia luottamustehtäviä. Vuosina 2004–2009 hän oli Tampereen yliopiston rehtori.

Laita hyvä kiertämään: