Erkki Lyytikäinen, Jorma Rekunen & Jaakko Yli-Paavola (toim.): Suomen murrekirja

PrintSuomen murrekirja on murteentutkimuksen suurteos. Suomen päämurrealueista esitellään yleistuntomerkit ja murretekstien alkuesittelyissä pitäjien erityispiirteitä. Teos sopii sekä tutkimukseen että käsikirjaksi opettajille, päättäjille ja muille kansalaisille. Tavoitteena on myös kielellisen moniarvoisuuden varjeleminen sekä se, että kaikille kansalaisille tarjotaan mahdollisuus saada käsitys arkistoaarteesta, johon teos perustuu.

Aiheiltaan tekstit ovat vaihtelevia. Mukana on kansa- ja perinnetieteellistä ainesta, ja paljon on myös kertojien elämän merkkihetkiin liittyvää asiaa ja heidän havaintojaan elämän varrelta. Kokonaisuutena teos on eräänlainen mosaiikki menneen maailman elämästä.

Kuuntele murrenäytteitä

Teokseen liittyy Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä verkkoaineisto,
jossa on mahdollista kuunnella pitäjäkohtaisia murrenäytteitä:
http://www.kotus.fi/suomenmurrekirja

Sisällys

1.     Lounaismurteet
1 a     Lounaismurteiden pohjoisryhmä
Askainen • Eura • Eurajoki • Hinnerjoki • Honkilahti • Kalanti • Karjala (Turun ja Porin läänin) • Kiukainen • Kustavi • Laitila • Lappi (Lapin kunta) • Lokalahti • Luvia • Masku • Mietoinen • Mynämäki • Nousiainen • Pyhämaa • Pyhäranta • Rauma • Rymättylä • Taivassalo • Vahto • Vehmaa • Velkua
1 b     Lounaismurteiden itäryhmä
Angelniemi • Halikko • Kaarina • Karuna • Kiikala • Kisko • Korppoo • Kuusjoki • Muurla • Paimio • Parainen • Perniö • Pertteli • Piikkiö • Pohja • Sauvo • Suomusjärvi

2.     Lounaiset välimurteet
2 a     Porin seudun murteet
Ahlainen • Kullaa • Merikarvia • Nakkila • Noormarkku • Pomarkku • Pori • Siikainen • Ulvila
2 b     Ala-Satakunnan murteet
Alastaro • Harjavalta • Huittinen • Kauvatsa • Keikyä • Kokemäki • Loimaa • Mellilä • Metsämaa • Oripää • Vampula
2 c     Turun ylämaan murteet
Aura • Karinainen • Koski Tl • Köyliö • Lieto • Maaria • Marttila • Paattinen • Pöytyä • Säkylä • Tarvasjoki • Yläne
2 d     Someron seudun murre
Somerniemi • Somero
2 e     Länsi-Uudenmaan murteet
Espoo • Karjalohja • Kirkkonummi • Lohja • Nummi • Pusula • Pyhäjärvi (Uudenmaan läänin) • Sammatti • Vihti

3.     Hämäläismurteet
3 a     Ylä-Satakunnan murteet
Honkajoki • Hämeenkyrö • Ikaalinen • Jämijärvi • Kankaanpää • Karkku • Karvia • Kihniö • Kiikka • Kiikoinen • Lavia • Mouhijärvi • Parkano • Punkalaidun • Suodenniemi • Suoniemi • Tyrvää • Viljakkala
3 b     Perihämäläiset murteet
Aitolahti • Eräjärvi • Hattula • Hauho • Juupajoki • Kalvola • Kangasala • Koijärvi • Kuhmalahti • Kuorevesi • Kuru • Kylmäkoski • Lempäälä • Luopioinen • Längel­mäki • Nokia • Orivesi • Pirkkala • Pohjaslahti • Pälkäne • Ruovesi • Sahalahti • Sääksmäki • Tampere • Teisko • Tottijärvi • Tuulos • Tyrväntö • Urjala • Vanaja • Vesilahti • Viiala • Vilppula • Virrat • Ylöjärvi
3 c     Etelähämäläiset murteet
Hausjärvi • Humppila • Hyvinkää • Janakkala • Jokioinen • Loppi • Nurmijärvi • Renko • Riihimäki • Tammela • Tuusula • Vantaa • Ypäjä
3 d     Kaakkoishämäläiset murteet
Anjala • Artjärvi • Asikkala • Askola • Elimäki • Haapasaari • Heinola • Hollola • Hämeenkoski • Iitti • Jaala • Kymi • Kärkölä • Lammi • Lapinjärvi • Myrskylä • Mäntsälä • Nastola • Orimattila • Padasjoki • Pornainen • Porvoo • Pukkila • Pyhtää • Ruotsinpyhtää • Sippola • Valkeala • Vehkalahti

4.     Etelä-Pohjanmaan murteet
Alahärmä • Alavus • Ilmajoki • Isojoki • Isokyrö • Jalasjärvi • Jurva • Karijoki • Kauhajoki • Kauhava • Kuortane • Kurikka • Laihia • Lapua • Nurmo • Peräseinäjoki • Pirttikylä • Seinäjoki • Siipyy • Teuva • Töysä • Vähäkyrö • Ylihärmä • Ylistaro

5.     Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet
5 a     Keski-Pohjanmaan murteet
Alavieska • Haapajärvi • Haapavesi • Halsua • Himanka • Kalajoki • Kannus • Kaustinen • Kestilä • Kälviä • Kärsämäki • Lestijärvi • Lohtaja • Merijärvi • Nivala • Oulainen • Perho • Piippola • Pulkkila • Pyhäjoki • Pyhäntä • Rautio • Reisjärvi • Saloinen • Sievi • Toholampi • Ullava • Veteli • Ylivieska
5 b     Pohjois-Pohjanmaan murteet
Hailuoto • Haukipudas • Ii • Kempele • Kiiminki • Kuivaniemi • Liminka • Lumijoki • Muhos • Oulu • Oulujoki • Oulunsalo • Paavola • Pattijoki • Rantsila • Revonlahti • Siikajoki • Temmes • Tyrnävä • Utajärvi • Vihanti • Yli-Ii • Ylikiiminki

6.     Peräpohjan murteet
6 a Tornion murteet
Alatornio • Alatornio (Ruotsi) • Enontekiö • Hietaniemi • Jukkasjärvi • Junosuvanto • Karesuvanto • Karunki • Karunki (Ruotsi) • Kolari • Korpilompolo • Muonio • Pajala • Pello • Täräntö • Vittanki • Ylitornio • Ylitornio (Ruotsi)
6 b Jällivaaran murteet
Jällivaara
6 c Kemin murteet
Inari • Keminmaa • Kittilä • Petsamo • Rovaniemi • Simo • Sodankylä • Tervola
6 d Kemijärven murteet
Kemijärvi • Pelkosenniemi • Salla • Savukoski
6 e Ruijan murteet
Alattio • Etelä-Varanki • Kaivuono • Kvalsund • Naavuono • Nordkapp • Porsanki • Teno • Vesisaari • Vuoreija

7.     Savolaismurteet
7 a     Päijät-Hämeen murteet
Hartola • Joutsa • Jämsä • Jämsänkoski • Korpilahti • Koskenpää • Kuhmoinen • Leivonmäki • Luhanka • Muurame • Pertunmaa • Petäjävesi • Sysmä • Toivakka
7 b     Etelä-Savon murteet
Anttola • Hirvensalmi • Juva • Kangasniemi • Mikkeli • Mäntyharju • Puumala • Ristiina • Sulkava • Suomenniemi
7 c     Savonlinnan seudun välimurteet
Enonkoski • Kerimäki • Punkaharju • Savonranta • Sääminki
7 d     Pohjois-Karjalan murteet
Eno • Ilomantsi • Joensuu • Juuka • Kesälahti • Kiihtelysvaara • Kitee • Kontiolahti • Korpiselkä • Kuusjärvi • Liperi • Nurmes • Pielisjärvi • Polvijärvi • Pyhäselkä • Pälkjärvi • Rautavaara • Ruskeala • Rääkkylä • Soanlahti • Tohmajärvi • Tuupovaara • Valtimo • Värtsilä
7 e     Pohjois-Savon murteet
Haukivuori • Heinävesi • Iisalmi • Joroinen • Juankoski • Jäppilä • Kaavi • Kangaslampi • Karttula • Keitele • Kiuruvesi • Kuopion mlk. • Lapinlahti • Leppävirta • Maaninka • Muuruvesi • Nilsiä • Pieksämäki • Pielavesi • Pyhäjärvi (Oulun läänin) • Rantasalmi • Rautalampi • Riistavesi • Siilinjärvi • Sonkajärvi • Suonenjoki • Säyneinen • Tervo • Tuusniemi • Varpaisjärvi • Vehmersalmi • Vesanto • Vieremä • Virtasalmi
7 f     Keski-Suomen murteet
Hankasalmi • Jyväskylän mlk. • Kannonkoski • Karstula • Kinnula • Kivijärvi • Konginkangas • Konnevesi • Kyyjärvi • Laukaa • Multia • Pihtipudas • Pylkönmäki • Saarijärvi • Sumiainen • Uurainen • Viitasaari • Äänekoski
7 g Keuruun–Evijärven seudun välimurteet
Alajärvi • Evijärvi • Keuruu • Kortesjärvi • Lappajärvi • Lehtimäki • Pihlajavesi • Soini • Vimpeli • Ähtäri
7 h     Kainuun murteet
Hyrynsalmi • Kajaani • Kajaanin mlk. • Kuhmo • Kuusamo • Paltamo • Posio • Pudasjärvi • Puolanka • Ranua • Ristijärvi • Sotkamo • Suomussalmi • Taivalkoski • Vaala • Vuolijoki

8.     Kaakkoismurteet
8 a     Varsinaiset kaakkoismurteet
Antrea • Heinjoki • Hiitola • Imatra • Jaakkima • Johannes • Joutseno • Jääski • Kanneljärvi • Kaukola • Kirvu • Kivennapa • Koivisto • Kuolemajärvi • Kurkijoki • Käkisalmi • Lappee • Lauritsala • Lavansaari • Lumivaara • Luumäki • Metsäpirtti • Miehikkälä • Muolaa • Nuijamaa • Parikkala • Pyhäjärvi (Viipurin läänin) • Rautjärvi • Rautu • Ruokolahti • Räisälä • Saari • Sakkola • Seiskari • Simpele • Suursaari • Säkkijärvi • Terijoki • Tytärsaari • Uusikirkko (Viipurin läänin) • Vahviala • Valkjärvi • Viipuri • Virolahti • Vuoksela • Vuoksenranta • Ylämaa • Äyräpää
8 b     Inkerin suomalaismurteet
Inkere • Järvisaari • Kallivere • Kolppana • Koprina • Markkova • Moloskovitsa • Skuoritsa • Toksova • Vuole
8 c     Lappeenrannan seudun välimurteet
Lemi • Savitaipale • Taipalsaari
8 d Sortavalan seudun välimurteet
Harlu • Impilahti • Sortavala • Uukuniemi

Pitäjähakemisto

Murrenäyte

Ähtäri
Anton Collin, s. 1891 • Haast. Rauno Sillman 1963

Kaksoisvoitto Holmenkollenilla

Se oli kumma sitte… Siinä oli aika mukavat, pakkasilimat ja hyvät kelit tuota, ennen niitä kilipailuita mutta sitte, sitten ku se kilipailupäivä tuli ni, niin ku lunta sato ja, ja oli… Siinä ol lientyt (?), vähä siellä, allaalla nin ku nuoskaakin kul lähettii, että sitä ei tienny ollenkaan että miten siellä suksia laittaaj jos meinaa niilä, nyt, hiihtääj ja kunnollisesti päästät tuota…

Tunturillen ko pääs siellä nin kaohee lumipyry ol ja… Ja siell oli joitakim pakkasasteita että, laitappas semmoisella kelillä sitten sukses siihen kuntoo että ne, että niillä pääsee joka kohasta nii se ol, siinä oliki arvuutus meilä. Mutta meitä kumminki onnesti niitten sukserrasvauksessa, aika hyvin (Tapani) Nikun kanssa sitte.

Sittem minäkij jouvvul lähtemä-, lähtemään sitte… Se Torkkel Hauk (= Thorleif Haug) joka se ’oli neljä kertaa sitä ennev voittanu, voittanun ni, se, se lähti sitten numerolla, kolkkyntäkaks. Ja mull oli seittemänkymentäkuus sitte. Sittej ja…

Ja sitten tuota, siit oli sitte, kakstoista kilometriä matkaa vielä sittem maaliim pois ku, minä sain sen Torkkeli, se Hauvvin siinä kiinis sittej ja… Ja se ruppee huutamaam mulle ”ravoo ravoo” ja, ja yllyttää että syömääv vaan kovasti ettei… Siinnä ku oli viimmener ruoka-asema oli siinä.

No se, Hauk lähti siitä menemääj ja minä jäi syömään sitter – rauhallisestis söin siinä vaaj ja… Ja sittel lähin siitä menemää, ku tunsi että mulla, ov vielä voimmia mutta en tiäm mites sitte – siinä oli se kakstoista kilometriä ja se oli oikeem, oikeem pahhaa maastoo sittem mäkiä. Minä sain sitten se Haukkin kiini sten sielä, siitä oli sittev vielä matkaa maaliin nui, jotakin kuus kilometriä. Ja sitten, tuli niitä suuria alamäkiä sitte ennen ku se, Hauk – minä sain sen kiinij ja se tahto että, menemää heti että, painuv vaa ’ohitek kiireesti että tuota, että sulla on, sull on nyt hyvä aika tuota…

Mutta minä en kumminkaam mennys se ’ohites sittes – se alamäkilöissä… Sen suks luisti paremmin kum minu ’alamäkilöissä, mutta sen taas vastamäkilöissä se Hauki ni se lipsutti että se, se kulutti siinä voimmia että… Minun kumminkin koitti pittääs sukset siinä, siinnä vastamäesä. Nim me alamäkilöistä ku laskettiin ku se meni, luiku siellä ni, minul ol niin kun turva siitä että mihim päin se siellä kuusikossa käänty aina ja, min oli, siinä, että minä em mennys sen, sen takkees se ’ohitet tuota…

Nii sittem me tultii ’iha yhtä matkaa maalii sitte. Sillol laskettiin sitten sieltä, hyppyrimäestä sieltä puolimäestä niin ku, se jyrkkä mäki sittev vielä sinne, maalipaikalle että se oli… Tuli vaikk ois olluk kuinka väsyksissä – kuv vaam pystyssä pysy nin kyllä maalliim pääs tuota kup pääs maalin näkyviij ja…

No sitten sieltä, Hauk tuli ensimmäisenä. Se oli nii, ihmeellistä kun, Haukilla oli kolokkyntäkaksnumero rinnassa ja se tuli neljäntenä maallii, ja minä tu-, mull oli seittenkyntäkuus ja minä tuliv viijjentenä maalii, ni kansa vähä sillor rupes arvelee että mitenkähän siinä nyk käy tuota ja… Ja johan ne siinä rupes, kuuluuttammaa että ni, että sieltä, viimmeseltä asemalta miss oli puheli’asemaki ni, sieltä oli sitte, kais sitten soitettu sinnem maalii että, että mulla on siihem mennessä paras aika ja…

Ja sitte se oli joku Haakonseeni (= Haakonsen) sitte, norjalaine, jolla oli sitten toiseks paras aika. Mutta sitten Niku otti sel loppus-, loppukirin sitten tuota sillä viimmesellä kahellatoista kilometrillä ja, se ajo sittev vielä seh Haakonseenin sivuta ja… Ja siinä neuvoham meilen tuli sittes se kaksoisvoitto sitteh Holmenkollenilla sillo, sillon samana vuonna, kakskymentäkaks kun kirjotettiiv vuosluku että…

Laita hyvä kiertämään: