Suuri Ukraina-keskustelu 27.8.2015

Ukrainakeskustelu-featurekuva-700X466Mitä tiedämme, ja mitä meidän ainakin pitäisi tietää Ukrainasta? Joukko Ukraina-asiantuntijoita kokoontuu keskustelemaan maan tilanteesta.

Suuri Ukraina-keskustelu torstaina 27.8.2015 klo 16-18
Helsingin yliopiston päärakennus, luentosali 5 (Fabianinkatu 33, 3. krs).

Suuri Ukraina-keskustelu tarjoaa ainutlaatuisen kokonaiskuvan maan tilanteesta kokoamalla saman pöydän ääreen joukon asiantuntijoita Suomen lisäksi Malmösta, Moskovasta ja Kanadasta. Paneelikeskustelussa tilannetta pohtivat Itä-Euroopan historian dosentti Johannes Remy, Moskovan-kirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén, Venäjään erikoistunut toimittaja Kalle Kniivilä ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith. Keskustelua moderoi professori, tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro Aleksanteri-instituutista.

Maaliskuussa 2014 Krimin niemimaa liitettiin Venäjään ja kellot käännettiin Moskovan aikaan. Tästä asti Krimin kriisi on ollut tikittävä aikapommi, jonka vaikutukset kantavat kauas. Ukrainasta on sanottu, ettei se kuulu sen enempää itään kuin länteenkään. Maan suhteet Venäjään ovat vaihdelleet vuosisatojen aikana niin yhteiskunnan kuin yksittäisen ukrainalaisenkin kannalta.

Ukraina on rajamaa idän ja lännen välissä, minkä lisäksi maa on täynnä sisäisiä rajoja. Kansallisuuskysymys jakaa voimakkaasti ukrainalaista identiteettiä: kansallisia näkemyksiä on erittäin venäläisvastaisista nationalisteista niihin, jotka pitävät itseään venäläisinä. Kielirajat, kulttuurirajat ja erilaiset tavat nähdä ympäröivä maailma ovat luoneet ukrainalaisten välille muureja, jotka ovat heikentäneet Ukrainan voimaa puolustautua yhtenäisenä valtiona.

Keskustelussa asiantuntijat pohtivat muun muassa näitä kysymyksiä:

Mitkä seikat Ukrainan historiassa selittävät nykytilannetta?
Miksi Venäjä halusi Krimin ja miksi sen kaappaus Ukrainalta onnistui?
Keitä ukrainalaiset ovat ja miten he ovat itse vaikuttaneet maansa tapahtumiin ja kehitykseen?
Millaisia rajoja Ukrainan sisällä on?
Mitä mieltä Krimin asukkaat itse ovat tilanteesta?

Järjestäjät: Aleksanteri-instituutti, Gaudeamus, Teos ja Into Kustannus / Tiedon jano.

Tervetuloa!

Paneelikeskustelu pohjautuu tänä vuonna julkaistuihin kirjoihin:

Kalle Kniivilä: Krim on meidän – Imperiumin paluu (Into Kustannus)
Venäjällä kerrotaan, että Krim on ollut venäläinen ikimuistoisista ajoista asti. Ukrainan vallan aika oli vain historiallinen väärinkäsitys, joka nyt on korjattu. Krim on meidän on jatkoa toimittaja Kalle Kniivilän palkitulle kirjalle Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö. Nyt tavalliset Krimin asukkaat saavat kertoa uudesta elämästään Venäjällä. Sorrettiinko Krimillä venäläisiä? Miksi Putin halusi Krimin? Mikä on muuttunut tavallisten krimiläisten elämässä, ja millainen on tataarien asema? Kaikkosivatko turistit Krimiltä, ja miten sinne nyt pääsee?
Kalle Kniivilä: Krim on meidän

Anna-Lena Laurén & Peter Lodenius: Ukraina – rajamaa (Teos)
Mitä Ukrainassa oikein tapahtui vuonna 2014? Laajat mielenosoitukset ja verilöyly Kiovassa johtivat siihen, että presidentti Janukovytš lähti maasta. Ukrainasta on tullut kansainvälinen vedenjakaja, joka laukaisi syvän ja peruuttamattoman kriisin Venäjän ja lännen välillä. Hufvudstadsbladetin ja Svenska Dagbladetin ulkomaankirjeenvaihtaja Anna-Lena Laurén on ollut tapahtumaketjun alusta lähtien paikalla vuoroin Kiovassa, vuoroin Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Tässä kirjassa hän kertoo tapaamistaan ihmisistä ja kokemuksistaan kentältä, tilanteista ja paikoista. Kirjan toinen tekijä, toimittaja Peter Lodenius taustoittaa tapahtumia Ukrainassa.
Anna-Lena Laurén & Peter Lodenius: Ukraina – rajamaa

Johannes Remy: Ukrainan historia (Gaudeamus)
Ukrainan historia ulottuu keskiajan Kiovan Rusista 900-luvulta nykypäivään. Mukana ovat tärkeät historialliset vaiheet ja käänteet kuten suuret kasakkasodat ja niitä seurannut autonomia Venäjän yhteydessä, ukrainalaisen nationalismin synty, itsenäisyys ja itsenäisyyssota, Neuvosto-Ukrainan suuri nälänhätä, ukrainalaisten nationalistien toiminta toisessa maailmansodassa ja Krimin kysymys. Erityistä huomiota kiinnitetään kansallisuuskysymykseen, joka on tärkeä myös nyky-Ukrainan sisällä.
Johannes Remy: Ukrainan historia

Markku Kivinen & Leena Vähäkylä (toim.): Venäjän palatseissa ja kaduilla (Gaudeamus)
Teoksessa tarkastellaan Venäjän taloutta, politiikkaa, hyvinvointia, kulttuuria ja ulkopolitiikkaa viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Millainen on nyky-Venäjän todellisuus? Minkälaisia ovat voimat presidentti Putinin takana? Teos sisältää Markku Kangaspuron artikkelin Voi voittajia – suuren isänmaallisen sodan tulkinnat ja Hanna Smithin artikkelin Venäjän suurvaltaidentiteetti etsii linjaansa.
Markku Kivinen & Leena Vähäkylä (toim.): Venäjän palatseissa ja kaduilla

Kirjoja myydään tilaisuudessa tarjoushintaan.

Lisätiedot:

Aleksanteri-instituutti: Hanna Ruutu
hanna.ruutu(at)helsinki.fi

Gaudeamus: Outi Kitti
outi.kitti(at)gaudeamus.fi

Into Kustannus: Mika Rönkkö
mika.ronkko(at)intokustannus.fi

Teos: Marja Repo
marja.repo(at)teos.fi

Laita hyvä kiertämään: