Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kukoistavan elämän perusta ja takaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Sen vaarantuminen on kuitenkin jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, vaikka nämä kaksi ilmiötä ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.
Sienten biologia on ensimmäinen suomenkielinen yleisteos sienistä. Siitä selviävät perusasiat sienten monimuotoisuudesta, aineenvaihdunnasta, genetiikasta, toimintatavoista, ympäristövaikutuksista ja käytöstä ihmisen hyödyksi.
Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.
Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Mutta kuinka hyvin tunnemme metsämme? Mitä tiedämme niistä tuhansista ja taas tuhansista eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa?
Viruksia, näkymättömiä vihollisiamme, pelätään hyvästä syystä. Ne aiheuttavat ihmiskunnalle paljon harmia hankalien sairauksien ja tappavien pandemioiden muodossa. Ne uhkaavat kasvisatoja ja tappavat eläimiä. Toisaalta viruksia on opittu hyödyntämään muun muassa biolääketieteessä. Kenties niiden nerokkaat menetelmät solujen harhauttamiseksi johtavat tulevaisuudessa jopa syövän voittamiseen.
Ihmisen mieli on yhä suuri arvoitus, vaikka sitä tutkitaan yhä useammilla tavoilla ja erilaisista näkökulmista. Mielellä on monia puolia: se on ajattelua, havaintoja, päätöksentekoa, kokemuksia, tunteita ja vuorovaikutusta ympäröivän maailman ja muiden ihmisten kanssa.
Käyttäytymisgenetiikka tutkii, miten geneettiset tekijät ja ympäristötekijät sekä niiden monimutkaiset vuorovaikutukset selittävät psykologisissa ilmiöissä ja käyttäytymisessä havaittavia yksilöllisiä eroja.
Tieteen ja taiteen tunturit kuvaa suurtuntureiden ainutlaatuista luontoa, sen leviä, jäkäliä, kasveja, perhosia, kimalaisia, kaloja, lintuja ja nisäkkäitä.