Arvostelukyvyn kritiikki on Immanuel Kantin (1724–1804) kriittisen filosofian kolmas ja viimeinen osa. Estetiikan klassikko rakentaa siltaa kausaalilakien maailman sekä tahdonvapauden ja moraalisten päämäärien valtakunnan välille. Se antaa ihmiselle paikan maailmassa tiedonjanoisena, toimivana ja tuntevana olentona
Georg Simmel (1858-1918) oli filosofi, sosiologi ja esteetikko, jota kiinnosti moderni elämä, suurkaupunki ja sen kulttuuri. Hänen kirjansa olivat myyntimenestyksiä, ja hänen luentonsa vetivät runsaasti kirjavaa kulttuuriyleisöä. Suurkaupunki ja moderni elämä tarjoaa kiehtovan ja monipuolisen kuvan Simmelin ajattelusta. Teoksen teemoina ovat moderni elämä, esteettisen sosiologia, kaupungit taideteoksina ja tunteiden sosiologia.
Estetiikan klassikot II on laaja ja edustava valikoima modernin estetiikan tärkeimpiä kirjoituksia, joista osa julkaistaan suomeksi ensimmäistä kertaa. Teos esittelee monipuolisesti 1900-luvun länsimaista ajattelua taiteesta ja esteettisistä arvoista.
Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770–1831) estetiikan luennot julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen 1830-luvun lopulla. Näiden luentojen johdanto-osuudessa Hegel esittää, että taiteella on ollut uskonnon ja filosofian rinnalla keskeinen merkitys inhimillisen kulttuurin kehityksessä ja muotoutumisessa.
Millainen on taiteen asema nykymaailmassa? Kuka päättää siitä, mikä on hyvää taidetta? Mitä on taiteen kritiikki, ja kenelle sitä kirjoitetaan? Onko taiteesta puhumiselle sääntöjä?
Itämainen estetiikka avaa ikkunoita itämaisen kauneuden maailmoihin ja pohtii, mitä eri kulttuureissa ja eri aikoina on arvostettu tai pidetty kauniina.
Representaatio, esittäminen, on jokapäiväistä toimintaamme.
Elinvoimaisen ja viihtyisän ympäristön aikaansaaminen on yksi aikamme keskeisistä haasteita. Mitä keinoja meillä on vaikuttaa ympäristömme laatuun? Millä tavalla arkkitehtuuri voi luoda viihtyisää ja toimivaa elinympäristöä? Miten voimme hyödyntää estetiikkaa ympäristömme suojelemisessa ja kehittämisessä? Mitä ympäristö ihmiselle lopulta merkitsee? Kuinka voimme ympäristöämme arvioida?