Aivojen, tietoisuuden ja vastuun suhteesta keskustellaan vilkkaasti. Keskusteluun olennaisesti liittyvä kysymys vapaasta tahdosta on aina ollut yksi filosofian, teologian ja tieteen suurista arvoituksista. Ihmisillä todennäköisesti on vapaa tahto. Se ei kuitenkaan välttämättä ole juuri sellainen kuin olemme kuvitelleet.
Voiko menneisyyden ihmisistä kirjoittaa mitä tahansa, kunhan kuvaus on tosi? Historiaa on vääristelty ja käytetty propagandan välineenä, mutta myös totuuteen vilpittömästi pyrkivä historiantutkimus voi olla moraalisesti kyseenalaista.
Hyvän tekeminen ja pahan välttäminen ovat moraalin vaativia haasteita. Niitäkin vaikeampaa voi kuitenkin olla toisen ihmisen tunnustaminen itsensä veroiseksi toimijaksi.
Tieteessä piirretään rajoja usein humanististen ja luonnontieteiden välille, mutta niiden tutkimusmenetelmistä löytyy myös yhtäläisyyksiä. Tieteen luonteen arviointiin kuuluu tutkimusmetodien lisäksi esimerkiksi tiedon ja loogisen ajattelun tarkastelu.
Maailman kriisialueiden jatkuva sotatila on pakottanut miljoonat ihmiset pakenemaan kodeistaan kohti turvallisempia oloja. Samaan aikaan vastaanottavia maita piinaavat talousongelmat ja työttömyys sekä lisääntyvien terrori-iskujen pelko.
Estetiikan klassikot II on laaja ja edustava valikoima modernin estetiikan tärkeimpiä kirjoituksia, joista osa julkaistaan suomeksi ensimmäistä kertaa. Teos esittelee monipuolisesti 1900-luvun länsimaista ajattelua taiteesta ja esteettisistä arvoista.
Stoalaisuus on yksi tärkeimmistä antiikin aikana syntyneistä filosofisista suuntauksista. Stoalaisen etiikan keskeiset osat ovat pyrkimys viisauteen ja mielenrauhaan, tunteista vapautumiseen ja velvollisuuksien täyttämiseen sekä ajatus maailmankansalaisuudesta ja luonnollisesta oikeudenmukaisuudesta. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet vahvasti koko länsimaiseen kulttuuriin.
Teokset IV sisältää Descartesin kirjoituksia hänen viimeisiltä vuosiltaan ennen äkillistä kuolemaa helmikuisessa Tukholmassa vuonna 1650. Tärkeimpänä aiheena on ihminen tuntevana ja ruumiillisena olentona.