Anna-Kaisa Hiltuselle Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto
Anna-Kaisa Hiltunen palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla kirjastaan Euroopan porteilla.
Anna-Kaisa Hiltunen palkittiin Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla kirjastaan Euroopan porteilla.
”Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.” Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzén toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Nuori yliopistomies oli täynnä odotusta, pääsisihän hän nyt ensi kertaa Lontoon ja Pariisin kaltaisiin sykkiviin suurkaupunkeihin.
Savu nousee 1600-luvun Euroopassa. Turkkilaisia vastaan on sodittu pitkään, ja uskonnolliset sekä valtapoliittiset kiistat kiristävät katolisten ja protestanttien välejä.
Toni Alarannan ajankohtainen kirja Turkin historia on ehdolla Vuoden historiateos -palkinnon saajaksi! Voittaja julkistetaan helmikuussa.
Vuoden historiateos -ehdokas 2019 Euroopan ja Lähi-idän portiksi muodostunutta nykyisen Turkin aluetta ovat hallinneet sivilisaatiot kreikkalaisista ja roomalaisista osmaneihin. Millaisen matkan osmani-imperiumin raunioille 1920-luvulla perustettu maallinen ja länsimaisia vaikutteita ottanut Turkin tasavalta on kulkenut muuttuessaan omaa tietään kulkevaksi toimijaksi islamilaisen maailman ja länsimaiden välissä?
Korruptio rehottaa, naiset on sysätty takaisin koteihin, yhteisistä säännöistä ei välitetä. Lännen silmissä Euroopan unionin itäisten jäsenmaiden kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Viime vuosina on uutisoitu oikeusvaltion heikentämisestä ja sananvapauden ongelmista esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, jotka olivat kylmän sodan aikana Neuvostoliiton satelliittivaltioista länsiorientoituneimpia.
Rommi, sikarit, kaapparit ja turkoosit laguunit. Karibia tuo mieleen kaiken tämän, mutta samalla se on myös kolonialismin ja nykyisen maailmanjärjestyksen alkukoti.
Mielikuva Suomesta EU:n mallioppilaana sai kolauksen vuonna 2011. Tuolloin eurokriisi vavisutti myös Suomen sisäpolitiikkaa ja maan poliittinen johto asettui vastustamaan unionin kantaa. Miksi kiinnostus ulkomailla Suomea kohtaan kuitenkin jäi tuohon episodiin?