Antiikin lääketieteessä on paljon meille vierasta mutta myös tuttua. Ihmiselämään väistämättä kuuluva kärsimys oli totta jo sata sukupolvea sitten. Yskä, aivastelu, päänsärky ja haavat olivat arkipäivää, melankolia painoi mielen matalaksi ja riittämätön uni aiheutti vaivoja. Henkisen työn tekijöitä kuormittivat elämä vallanpitäjien liepeillä sekä stressi menestyksen ja suosion epävarmuudesta.
Ilmastonmuutos on tässä ja nyt – mutta myös kaukana tulevaisuudessa. Se on kiistaton tosiasia, johon samalla liittyy valtavasti epävarmuutta. Se asettaa koetukselle totunnaiset eettiset periaatteet ja vakiintuneet päätöksentekomenetelmät sekä tavat ymmärtää tieteellisen tiedon ja tutkimuksen luonnetta.
Mitä on ihminen? Erilaiset elämäntilanteet nojaavat eri ihmiskäsityksiin: lääkärin vastaanotolla olemme rationaalisen ihmiskuvan piirissä, kirkolliset toimitukset kantavat kristillistä ihmiskuvaa, mindfulness-harjoituksissa on läsnä niiden buddhalainen tausta ja jylhää luontoa ihaillessamme ilmennämme romanttista, tunteita korostavaa ihmiskäsitystä.
Georges Bataille (1897–1962) on merkittävä hahmo 1900-luvun ranskalaisen ajattelun ja kulttuurin kentällä. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet vahvasti koko ranskalaiseen nykyfilosofiaan, esimerkiksi Michel Foucault’n, Jacques Derridan ja Gilles Deleuzen ajatteluun. Tuntematta Bataillen tuotantoa näiden Suomessakin hyvin tunnettujen filosofien ajattelua on vaikea ymmärtää.
Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman Mahdottoman suuri puu on lapsille suunnattu tietokirja ja villi seikkailutarina, joka on laadittu yhdessä Helsingin yliopiston Tiedekasvatuskeskuksen kanssa.
Kiivetkää Puuhun! Tutkikaa ja kartoittakaa kaikki sen oksat! Kun Kuningatar käskee Kekomielen jäsenet tutkimusmatkalle, seikkailuun lähtee myös Riikkinen, pesän pienimmäinen. Yhdessä mittarimato Oukan kanssa se kohtaa ihmeitä, jotka saavat pään pyörälle ja vähän pelottavatkin.
Juuri ilmestyneen Oppi toivosta -kirjan lisäksi Saarinen on kirjoittanut teokset Oppi rakkaudesta ja Oppi luottamuksesta.
Georg Henrik von Wright (1916–2003) oli yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista filosofeista. Akateemisen uransa lisäksi hän osallistui aktiivisesti kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun pohtien esimerkiksi ympäristöasioita sekä sodan ja rauhan kysymyksiä. Kärkevyyttä karttaneen von Wrightin esseet saattoivat aiheuttaa ristiriitaisiakin reaktioita.