Keskiajan merkittävimpiin filosofeihin ja teologeihin kuulunut Anselm Canterburylainen tunnetaan niin sanotusta ontologisesta jumalatodistuksesta ja järjen korostamisesta. Pääteoksensa Monologionin ja Proslogionin Anselm tarkoitti yhdessä kulkevaksi teospariksi. Niissä käsitellään kristilliseen jumalaoppiin liittyviä aiheita ja niiden rationaalista perusteltavuutta.
Filosofia on rajojen tuntemista. Missä kulkevat tiedon rajat? Mitä on olla nainen ja filosofi? Onko toista mahdollista ymmärtää? Miksi empaattinen asenne on olennaisesti eettinen asenne toista kohtaan?
Metafysiikka tutkii olemisen merkitystä ja luonnetta eli olevaa itseään tai ”olevaa olevana”. Metafysiikan historia jakautuu kahteen perinteeseen. Aristoteelisen metafysiikan tavoitteena oli tuntea luonto ymmärtämällä sen oma ihannejärjestys. Uudella ajalla yleistynyt kvantitatiivinen selitysmalli korvasi aristoteelisen linjan paljon maallisemmalla tavoitteella: miten luonnonjärjestys olisi hyödynnettävissä ihmisen tarpeisiin?
Suuret kysymykset -osiomme avulla löydät yhdestä paikasta monia näkökulmia maapallon ajankohtaisiin kysymyksiin ja ilmiöihin liittyen. Nostamme uuden teeman tarkasteluun kuukausittain.
Benedictus (Baruch) de Spinozan (1632–1677) Etiikka käsittelee Jumalaa ja maailmaa, ihmisen intohimoja sekä ymmärryksen rajoja ja mahdollisuuksia. Jos kaikki tapahtuu kausaalilakien mukaisesti, mitä sijaa jää etiikalle?
Moni mieltää joogan ensisijaisesti vain itämaiseksi liikunnaksi. Sen taustalla on kuitenkin rikas filosofinen perinne, jonka perustekstinä pidetään Patañjalin kirjoittamaa Yoga-sūtraa (n. 350 jaa.). Teoksessa on yhteensä 195 sutraa. Ne ovat lyhyitä ja merkityksellisiä ajatuksia, joissa esitetään, millaiset esteet, vaikeudet ja häiriöt haittaavat ihmisen toimintaa ja itsetuntemusta. Patañjalin filosofian lähtökohta on […]
Opas Spinozan Etiikkaan on selkeä ja kattava teos, joka auttaa ymmärtämään Benedictus de (Baruch) Spinozan (1632–1677) teosta Etiikka. Opas toimii samalla kertaa miellyttävänä lukukirjana ja helppokäyttöisenä käsikirjana Etiikan lukemisen ohessa.
Aku Visalan Vapaan tahdon filosofia ja Jarno Hietalahden Huumorin ja naurun filosofia valittiin Vuoden tiedekirja 2018 -finaaliin.