Feministisellä ajattelulla on pitkä historia, joka on nivoutunut tiiviisti yhteen filosofian historian kanssa. Platonia, Aristotelesta, Descartesia ja Rousseauta on feministisessä ajattelussa arvosteltu, mutta heidän filosofiaansa on myös hyödynnetty naisten puolesta esitettyjen ajatusten lähtökohtana.
Ajatus keinotekoisesta älykkäästä koneesta on aina kiehtonut ihmistä. Se on innoittanut paitsi tieteiskirjallisuutta myös filosofista ajattelua. Kertomusten ja teoreettisten pohdintojen kuvitelmista tekoälyjärjestelmät ovat siirtyneet konkreettiseksi osaksi arkeamme.
Georges Bataille (1897–1962) on merkittävä hahmo 1900-luvun ranskalaisen ajattelun ja kulttuurin kentällä. Hänen kirjoituksensa ovat vaikuttaneet vahvasti koko ranskalaiseen nykyfilosofiaan, esimerkiksi Michel Foucault’n, Jacques Derridan ja Gilles Deleuzen ajatteluun. Tuntematta Bataillen tuotantoa näiden Suomessakin hyvin tunnettujen filosofien ajattelua on vaikea ymmärtää.
Ilmastonmuutos on tässä ja nyt – mutta myös kaukana tulevaisuudessa. Se on kiistaton tosiasia, johon samalla liittyy valtavasti epävarmuutta. Se asettaa koetukselle totunnaiset eettiset periaatteet ja vakiintuneet päätöksentekomenetelmät sekä tavat ymmärtää tieteellisen tiedon ja tutkimuksen luonnetta.
Akateemikko tarkastelee Tekniikan filosofia -teoksessaan tekniikan historiaa, olemusta ja eettisiä kysymyksiä.
Tekniikka on läsnä kaikkialla ja säätelee vahvasti kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä. Mutta auttaako tekniikka ihmiskuntaa kukoistamaan, vai ajaako se maapallon kohti tuhoa? Mikä on tekniikan ja tieteen ero? Voivatko robotit tulla tietoisiksi ja ottaa vallan ihmisiltä?
Mitä on ihminen? Erilaiset elämäntilanteet nojaavat eri ihmiskäsityksiin: lääkärin vastaanotolla olemme rationaalisen ihmiskuvan piirissä, kirkolliset toimitukset kantavat kristillistä ihmiskuvaa, mindfulness-harjoituksissa on läsnä niiden buddhalainen tausta ja jylhää luontoa ihaillessamme ilmennämme romanttista, tunteita korostavaa ihmiskäsitystä.
Antiikin lääketieteessä on paljon meille vierasta mutta myös tuttua. Ihmiselämään väistämättä kuuluva kärsimys oli totta jo sata sukupolvea sitten. Yskä, aivastelu, päänsärky ja haavat olivat arkipäivää, melankolia painoi mielen matalaksi ja riittämätön uni aiheutti vaivoja. Henkisen työn tekijöitä kuormittivat elämä vallanpitäjien liepeillä sekä stressi menestyksen ja suosion epävarmuudesta.