Vapaus, veljeys, tasa-arvo! Ranskan vallankumouksen jälkikuohuissa kehittyneen sosialismin alkuperäinen idea perustui sosiaaliseen vapauteen, jossa oman vapauden ehdottomana edellytyksenä pidettiin kanssaihmisen vapautta. Sen tavoitteleminen on historiassa kuitenkin rajoittunut talouden piiriin ja kiinnittynyt liiaksi pelkkään työväenluokkaan.
Aivojen, tietoisuuden ja vastuun suhteesta keskustellaan vilkkaasti. Keskusteluun olennaisesti liittyvä kysymys vapaasta tahdosta on aina ollut yksi filosofian, teologian ja tieteen suurista arvoituksista. Ihmisillä todennäköisesti on vapaa tahto. Se ei kuitenkaan välttämättä ole juuri sellainen kuin olemme kuvitelleet.
Saako Jumalalle nauraa, vai onko itse Jumalalle varattu parhaat naurut? Milloin riemastus muuttuu rienaukseksi tai jopa rimanalitukseksi? Mahtuuko täydelliseen maailmaan ilkikurista vinoilua?
Suuret kysymykset -osiomme avulla löydät yhdestä paikasta monia näkökulmia maapallon ajankohtaisiin kysymyksiin ja ilmiöihin liittyen. Nostamme uuden teeman tarkasteluun kuukausittain.
Syksyn uutuudet tuovat mukanaan kiehtovia hetkiä historiasta sekä punnittuja näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Talous ja yhteiskuntateoria -sarjan päätösosassa kartoitetaan, millaisia vaihtoehtoja yhteiskuntatieteet ja filosofia tarjoavat vallitsevalle talousajattelulle. Taloutta ei lähestytä koko yhteiskuntaa määrittävänä omalakisena järjestelmänä vaan olemisen ulottuvuutena, joka on kauttaaltaan lomittunut sosiaaliseen elämäämme.
Mitä on akateeminen elämä ja mitä tarkoittavat sivistysyliopisto ja akateeminen vapaus? Miksi sivistys ja oppineisuus ovat nykymaailmassakin olennaisia? Miksi sivistys on arvo sinänsä?
Filosofia on rajojen tuntemista. Missä kulkevat tiedon rajat? Mitä on olla nainen ja filosofi? Onko toista mahdollista ymmärtää? Miksi empaattinen asenne on olennaisesti eettinen asenne toista kohtaan?