Miksi historiantutkijan tulisi ajatella tutkimuksensa kohdetta pikemminkin vieraan kulttuurin kuin menneisyyden asiana? Mikä tekee historian totuudesta moniselitteisen? Miksi objektiivisuuden tavoittelu tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin on toivottu?
Kaakkois-Aasian tunnettu historia alkaa lähes 2000 vuotta sitten syntyneistä ensimmäisistä korkeakulttuureista. 1800-luvulla melkein kaikki mahtavat valtakunnat ajautuivat kuitenkin siirtomaavallan alle. Tämä Japanin miehitykseen päättynyt ajanjakso muovasi koko Kaakkois-Aasiaa ja pohjusti nykyisten itsenäisten valtioiden syntymistä.
Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään eli hämähäkki. Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli nuoruuden tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet vapautettiin parantumattomana.
Käytämme jokapäiväisessä puheessamme sanoja, jotka ovat periytyneet antiikin kreikasta ja latinasta. Osa on käytössä yhä samassa muodossa, osan alkuperäinen merkitys on hämärtynyt tai sana itsessään on muuttunut tunnistamattomaksi. Sanojen kehityskulkuihin ovat vaikuttaneet inhimilliset tekijät ja sattumukset, mutta muutokset voivat liittyä myös historiallisiin tapahtumiin.
Omien suoritusten ja elintoimintojen mittaaminen, terapeuttinen kulttuuri ja asiantuntijavalta mielletään uusiksi ilmiöiksi, mutta tunteiden hallinta ja kansalaisen koko elämän normittaminen, mittaaminen, arviointi ja optimointi korostuivat jo sotienjälkeisessä Suomessa.
Mitä suomalaisilla historiantunneilla oikein tapahtuu? Koulujen historianopetus on aina jakanut mielipiteitä: joillekin se on ollut kiehtovien tarinoiden aarreaitta, toisille taas vuosilukujen pänttäämistä. Muodostuvatko oppituntien sisällöt edelleen opettajien luennoista ja merkkitapahtumien ulkoluvusta? Onko perinteiset oppikirjat heitetty nurkkaan ja korvattu digitaalisilla sisällöillä?
Lähes kaiken meille säilyneen antiikin kirjallisuuden kirjoittivat yläluokan miehet. Sen sijaan vuonna 79 Vesuviuksen purkauksessa tuhoutuneen Pompejin tuhkan alla säilyneet seinäkirjoitukset tarjoavat kurkistuksen tavallisten ihmisen arkeen ja ajatuksiin heidän itsensä kertomana.
Savu nousee 1600-luvun Euroopassa. Turkkilaisia vastaan on sodittu pitkään, ja uskonnolliset sekä valtapoliittiset kiistat kiristävät katolisten ja protestanttien välejä.