Hyvinvointivaltion rakentamisen myötä suuri osa aiemmin perheen ja lähiyhteisön tarjoamasta tuesta, avusta ja hoivasta on siirretty julkisen vallan vastuulle. Onko moderni ihminen enää riippuvainen lähipiiristään? Mikä merkitys perhesuhteilla on yksilöllistymisen ihanteen läpäisemässä yhteiskunnassa? Kuka auttaa ja ketä?
Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?
Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
Suomessa kilpailuajattelu on hallinnut 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksiä. Kilpailuvaltiossa kansalaiset kilpailevat keskenään ja valtio keskittyy edistämään suurten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Vaaditaanko kansalaisia laittamaan kaikki resurssinsa työelämässä pärjäämiseen, ja hyväksytäänkö samalla, että monelle lankeaa häviäjän rooli?
Terveyden vaalimisesta on tullut erottamaton osa nykyihmisen elämäntapaa, ja viime vuosina hyvinvointivaltion puolustaminen on kiteytynyt terveydenhuollon kriisiin. Kansalaisuus ja kansanterveys valottaa nykytilanteen historiallista taustaa. Se käsittelee suomalaisen kansanterveyden ja julkisen terveydenhoidon historiaa aikana ennen nykyisen terveyspalvelujärjestelmän perustamista Suomeen.