Työelämän jatkuva muutos aiheuttaa epävarmuutta. Työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta ja sitoutumista itsensä sekä työyhteisönsä kehittämiseen. Kun uudistetaan organisaatioita ja sopimuskäytäntöjä tai edistetään kilpailukykyä ja työhyvinvointia, korostetaan työntekijöiden osallisuutta. Siihen nojataan myös sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa tai kotoutettaessa maahanmuuttajia.
Ennakoimattomuus, suuret kokonaisuudet ja pirulliset ongelmat haastavat nykyjohtajat. Elämme kompleksisessa maailmassa, jossa asiat ja ilmiöt kietoutuvat ja vaikuttavat toisiinsa odottamattomin tavoin. Organisaatioissa kohdataan yhä useammin yllättäviä tilanteita, syiden ja seurausten välillä ei näy selvää jatkumoa ja toisinaan asioita tuntuu vain tapahtuvan. Tätä kuilua suunnittelun ja tapahtumisen välillä pyritään kaventamaan kompleksisuusajattelulla.
Kuinka korkeakouluja johdetaan ja ohjataan? Korkeakoulu on omaleimainen organisaatio, johon poliittiset linjaukset ja yhteiskunnalliset arvovalinnat vaikuttavat merkittävästi. Korkeakoulun johtaminen edellyttää ennen kaikkea kykyä sopeutua monialaisuuteen ja monimuotoisuuteen.
Miksi huonosta johtajuudesta vaietaan? Kuinka työlainsäädännön puitteissa voidaan itse asiassa edistää henkilöstön pahoinvointia? Kiusaaminen, tehottomuus, arvottomuuden tunteet ja tukala ilmapiiri ovat ongelmia monella työpaikalla. Perimmäinen syy on usein puutteellisessa, jopa kelvottomassa johtamisessa. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin johtajalla, vaan vääristynyttä vuorovaikutusta voi ylläpitää myös muu henkilöstö, ja taustalla voivat vaikuttaa […]
Hyvän tekeminen ja pahan välttäminen ovat moraalin vaativia haasteita. Niitäkin vaikeampaa voi kuitenkin olla toisen ihmisen tunnustaminen itsensä veroiseksi toimijaksi.
Kiinalaisen Sunzin eli mestari Sunin Sodankäynnin taito (Sunzi Bingfa) on yli 2400 vuotta vanha johtamis- ja strategiaklassikko. Sunzin mukaan ihailtavinta on välttää sotia ja estää ristiriitoja kärjistymästä. Sotia on kuitenkin aina ollut ja on myös tulevaisuudessa, joten niiden syitä, luonnetta ja johtamista kannattaa tutkia huolellisesti.
Kun arvolitaniat, maailmaa syleilevät missiot, tuottavuuspuhe ja tehostaminen ovat vieneet työstä ilon, on aika pysähtyä katsomaan työtään ja työyhteisöään toisin. Miksi työni on tärkeää? Miksi teen työtäni juuri näin? Mitä työni antaa minulle?
Median murros on mullistanut media-alan sisällöntuotannon ja samalla myös johtamisen. Sisältöä ostetaan yhä enemmän itsenäisiltä toimijoilta, ja sen tuottamiseen osallistuu myös yleisö. Muuttuvat viestintäympäristöt ja digitalisoituminen vaativat medialta jatkuvaa uudistumista. Tulevaisuudessa mediajohtaminen onkin yhä enemmän luovuuden ja uudistumisen johtamista.