Miksi huonosta johtajuudesta vaietaan? Kuinka työlainsäädännön puitteissa voidaan itse asiassa edistää henkilöstön pahoinvointia? Kiusaaminen, tehottomuus, arvottomuuden tunteet ja tukala ilmapiiri ovat ongelmia monella työpaikalla. Perimmäinen syy on usein puutteellisessa, jopa kelvottomassa johtamisessa. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin johtajalla, vaan vääristynyttä vuorovaikutusta voi ylläpitää myös muu henkilöstö, ja taustalla voivat vaikuttaa […]
Hyvän tekeminen ja pahan välttäminen ovat moraalin vaativia haasteita. Niitäkin vaikeampaa voi kuitenkin olla toisen ihmisen tunnustaminen itsensä veroiseksi toimijaksi.
Kiinalaisen Sunzin eli mestari Sunin Sodankäynnin taito (Sunzi Bingfa) on yli 2400 vuotta vanha johtamis- ja strategiaklassikko. Sunzin mukaan ihailtavinta on välttää sotia ja estää ristiriitoja kärjistymästä. Sotia on kuitenkin aina ollut ja on myös tulevaisuudessa, joten niiden syitä, luonnetta ja johtamista kannattaa tutkia huolellisesti.
Kun arvolitaniat, maailmaa syleilevät missiot, tuottavuuspuhe ja tehostaminen ovat vieneet työstä ilon, on aika pysähtyä katsomaan työtään ja työyhteisöään toisin. Miksi työni on tärkeää? Miksi teen työtäni juuri näin? Mitä työni antaa minulle?
Median murros on mullistanut media-alan sisällöntuotannon ja samalla myös johtamisen. Sisältöä ostetaan yhä enemmän itsenäisiltä toimijoilta, ja sen tuottamiseen osallistuu myös yleisö. Muuttuvat viestintäympäristöt ja digitalisoituminen vaativat medialta jatkuvaa uudistumista. Tulevaisuudessa mediajohtaminen onkin yhä enemmän luovuuden ja uudistumisen johtamista.
Johtajana kaaoksen reunalla voitti yleisöäänestyksen Ekonomiliiton kirjallisuuskilpailussa 2.2.2015. Kirja auttaa selättämään pirulliset ongelmat organisaatioissa ja yhteisöissä.
Ohjaajia ja ohjattavia on jokaisella työpaikalla ja oppilaitoksessa. Hyvin onnistunut ohjaus tekee oppimisesta mielekästä, toiminnasta tuloksellista sekä säästää aikaa ja rahaa. Parhaimmillaan ohjaustyö on yhteistyötä, joka ottaa huomioon niin ohjaajan kuin ohjattavankin voimavarat ja antaa tilaa luovuudelle.
Korkeakoulupolitiikka on monialainen, perinteisiä rajoja rikkova ala. Mikä tekee korkeakoulusta omaleimaisen organisaation? Kuinka korkeakouluja johdetaan ja ohjataan?