Huppupäiset pyövelit katkovat ihmisten kauloja, noitia poltetaan, taikausko kukoistaa. Kirkko päättää kaikesta ihmisten elämässä ja maapallon uskotaan olevan litteä. Tällaista oli elämä keskiajalla – vai oliko sittenkään?
Julkisuudessa ja politiikassa puhutaan yhä useammin oikeuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta keskusteltaessa esiin nostetaan etenkin ihmisoikeudet. Huoli ilmastonmuutoksesta on kiihdyttänyt pohdintaa eläinten ja luonnonympäristön oikeuksista. Kiivasta väittelyä synnyttää myös sananvapauden ja vihapuheen rajoittamisen suhde.
Keskiajan merkittävimpiin filosofeihin ja teologeihin kuulunut Anselm Canterburylainen tunnetaan niin sanotusta ontologisesta jumalatodistuksesta ja järjen korostamisesta. Pääteoksensa Monologionin ja Proslogionin Anselm tarkoitti yhdessä kulkevaksi teospariksi. Niissä käsitellään kristilliseen jumalaoppiin liittyviä aiheita ja niiden rationaalista perusteltavuutta.
”Kyyneleeni kyllin vuotaa, lievityst’ ei itku tuota.” Kuolema on erottamaton osa elämää. Läheisen siirtyminen elävistä kuolleisiin on aina ollut mullistus, joka on täytynyt käsitellä tavalla tai toisella. Erilaisilla riiteillä, ruumiin pesemisellä ja pukemisella, surulauluilla ja kuolinilmoitukseen vuodatetuilla kaipauksen sanoilla on saateltu vainaja matkaan. Nykyään lohtua läheisen menetykseen saatetaan etsiä sosiaalisesta […]
Keitä olivat Suomen alueen ensimmäiset asukkaat? Milloin he saapuivat tänne ja mistä? Kuinka he elivät, mitä kieltä he puhuivat ja keiden kanssa he kävivät kauppaa? Missä vaiheessa Lapin, Karjalan ja Suomenlahden pohjoisen rannikkoalueen ihmisistä muodostui suomalaisia? Muinaisuutemme jäljet on kauan kaivattu, uusimpaan tutkimustietoon perustuva yleisesitys Suomen kaukaisimmista juurista. Ajallisesti se […]
Ihmisarvot, puolueeton oikeuslaitos ja mielipiteenvapaus vai kunnia, perinne, Jumalan järjestys ja yhteisön etu? Perustava ajatustapojen ja arvomaailman konflikti tuntuu jatkuvasti luovan kuilua lännen ja idän välille sekä Lähi-idässä että Euroopan sisällä. Molemmilla sivilisaatioilla on kuitenkin yhteinen alkukoti. Milloin ja miksi tällainen vastakkainasettelu on syntynyt?
Italialaisen fransiskaanin Johannes de Plano Carpinin johtama paavin lähetystö matkasi 1240-luvulla nykyisen Mongolian alueelle. Matkastaan Plano Carpini kirjoitti teoksen, joka oli keskiajan ensimmäinen, kattava silminnäkijän kuvaus mongoleista ja kaukaisesta Aasiasta.
Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla lähestyy lasten kokemuksia antiikissa ja keskiajalla tarinoiden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Mistä arki koostui, miten tytöt ja pojat käyttivät aikansa, ja millaisia iloja ja suruja elämään kuului?