Lentävän kimalaisen siivet värisevät 200 kertaa sekunnissa – moottoripyörän moottorin kierrosnopeudella. Kimalaiskuningattaret hautovat muniaan hieman samaan tapaankuin lintuemot, ja niiden pörröinen turkki todella auttaa niitä pysymään lämpimänä.
Kuuik-kukuuik-kukuuik! Kuikan reviirihuudolta tuskin on välttynyt yksikään suomalainen. Huudostaan nimensä saanut lystikäs lintu tunnetaan myös virtaviivaisesta puvustaan ja punaisista silmistään. Japaniksi kuikan nimi merkitsee ”suurten aaltojen samuraita”. Meillä mökkiläisten ilona järviä partioivat kuikat eivät ehkä herätä yhtä mahtipontista mielikuvaa, vaan kyse on pikemminkin puolitutusta naapurista, jonka juttelun kuulee päivittäin järvenselältä.
Upeasti kuvitettu teos pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön.
Teos on valittu myös Vuoden luontokirjaksi 2016.
Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.
Suomalaisten sanotaan olevan metsäkansaa. Mutta kuinka hyvin tunnemme metsämme? Mitä tiedämme niistä tuhansista ja taas tuhansista eliölajeista, jotka elävät lahopuun kuoren alla, sammalen kätköissä ja purojen pohjissa?
”Kaikki, mitä ihmiselämästä voidaan sanoa, on totta jossakin päin Venäjää.” Näin Venäjän monimuotoisuuden kiteytti rautakansleri Otto von Bismarck 1800-luvulla. Venäjän palatseissa ja kaduilla tarjoaa perusteellisen ja monipuolisen läpileikkauksen nyky-Venäjän kulisseihin ja niiden taakse.
Tieteen ja taiteen tunturit kuvaa suurtuntureiden ainutlaatuista luontoa, sen leviä, jäkäliä, kasveja, perhosia, kimalaisia, kaloja, lintuja ja nisäkkäitä.