”Eikö ole omituista? Yleensä kunttamatoon törmää metsässä aina, mutta nyt… Ei jälkeäkään!” Ötökkäystävykset Riikkinen ja Oukka etsivät kunttamato Änkyrää, joka ei eräänä päivänä ilmestykään jätehuoltohommiin. Missä mato oikein luuraa? Ja mitä tapahtuu metsälle, jos tätä tärkeää hajottajaa ei löydetä?
Publius Vergilius Maro (70–19 eaa.) oli Rooman kansallisrunoilija. Hänen tärkeimmät teoksensa olivat Paimenlauluja (Bucolica), Georgica ja Aeneis. Georgica julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaisuudessaan runomuodossa suomen kielellä.
Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kukoistavan elämän perusta ja takaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Sen vaarantuminen on kuitenkin jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, vaikka nämä kaksi ilmiötä ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.
Pekka Lehtosen ja Martti Perämäen teos on valittu WWF:n Vuoden luontokirja 2019 -kilpailun finaaliin!
Kuvittele kutistuvasi parin millimetrin mittaan. Pääset vierailulle salaiseen valtakuntaan, joka tavallisesti jää jalkojesi alle. Maaperän huokoset ja onkalot näyttävät tanssisaleilta, vesipisarat järviltä, sienirihmastot köysiradoilta. Joka nurkka kuhisee elämää.
WWF:n Vuoden luontokirja -ehdokas 2019 Kuuik-kukuuik-kukuuik! Kuikan reviirihuudolta tuskin on välttynyt yksikään suomalainen. Huudostaan nimensä saanut lystikäs lintu tunnetaan myös virtaviivaisesta puvustaan ja punaisista silmistään. Japaniksi kuikan nimi merkitsee ”suurten aaltojen samuraita”. Meillä mökkiläisten ilona järviä partioivat kuikat eivät ehkä herätä yhtä mahtipontista mielikuvaa, vaan kyse on pikemminkin puolitutusta naapurista, […]
Lentävän kimalaisen siivet värisevät 200 kertaa sekunnissa – moottoripyörän moottorin kierrosnopeudella. Kimalaiskuningattaret hautovat muniaan hieman samaan tapaankuin lintuemot, ja niiden pörröinen turkki todella auttaa niitä pysymään lämpimänä.
Upeasti kuvitettu teos pohjautuu yli kymmenen vuotta kestäneeseen kartoitustyöhön.