Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
Korruptio rehottaa, naiset on sysätty takaisin koteihin, yhteisistä säännöistä ei välitetä. Lännen silmissä Euroopan unionin itäisten jäsenmaiden kehitys vaikuttaa huolestuttavalta. Viime vuosina on uutisoitu oikeusvaltion heikentämisestä ja sananvapauden ongelmista esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, jotka olivat kylmän sodan aikana Neuvostoliiton satelliittivaltioista länsiorientoituneimpia.
Eeva Erosen teos matkaa Kiinan muuttuvan talouden ilmiöihin.
Kansainvälinen auttaminen on 25 viime vuoden ajan kasvanut huimaa vauhtia. Samalla se on ammatillistunut ja kaupallistunut. Onko kutsumus kilpailun myötä muuttunut uraksi ja bisnekseksi?
Aikamme suuret ongelmat kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuuden lisääntyminen ja työelämän koveneminen ovat kehittyneet yhteiskunnissa, joissa kansantuotteen kasvu on ollut ykköstavoite. Nyt talouden vauhti on hiipunut, eikä paluuta vahvaan nousukauteen ole näköpiirissä. Puhe kasvun jälkeiseen aikakauteen siirtymisestä on lisääntynyt, mutta hyvinvoinnin järjestäminen tällaisessa taloudessa on vielä hahmottelematta.
Tulisiko talouskeskustelussa sivuuttaa ihminen ja laskea lisääntyvä köyhyys välttämättömäksi pahaksi, jolta ei vain voi välttyä, jos talouden halutaan kasvavan? Voiko yksilön menestys tuottaa myös yhteistä hyvää? Talouden kysymykset vaikuttavat olennaisesti siihen, miten katsomme nyky-yhteiskuntaa. Moraali jää helposti niiden peittoon, ja joskus joudutaan jopa valitsemaan talouden ja moraalin välillä. Taloustieteen väitetään […]
Nykypäivän talouskeskustelu kietoutuu mielipiteitä jakavan kapitalismin ympärille: vuosisatojen saatossakin siitä on esitetty sekä kriittisiä että ihailevia näkemyksiä. Järjestelmän juuret juontavat ainakin 600-luvulle saakka, ja siinä nivoutuvat yhteen henkilökohtainen omistusoikeus, markkinat, hinnat, pääoma ja kilpailu. Se on myös paisunut pääosin länsimaisesta globaaliksi sekä varhaisesta kauppiaskapitalismista koko taloutta ja yhteiskuntaa koskettavaksi ilmiöksi. […]
Filosofialla ja taloudella on monitahoiset historialliset yhteydet. Nyt etenkin talouskriisin myötä on kyseenalaistettu taloutta koskevan tieteellisen tietomme oikeutus, mikä on lisännyt tarvetta kehittää taloustieteen tieteenfilosofiaa.