Tunteet ovat perhe- ja läheissuhteita rakentava, kiinnipitävä ja hajottava voima. Kaikki perheet ovat omanlaisiaan, mutta tunteet eivät synny vain perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa. Yhteiskunta, kulttuuri ja ympäristö lataavat odotuksia niin hyvässä kuin pahassakin. Erilaisiin perhesuhteisiin voi kohdistua ennakkoluuloja, jotka voivat koetella onnellisiakin perheitä.
Isyydestä puhutaan mediassa, asiantuntijakeskustelussa ja laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän kuin koskaan. Usein äänessä ovat äidit, perheammattilaiset ja poliitikot. Mutta mitä kokevat isät itse?
Kattava perusteos esittelee perhetutkimuksen keskeiset suuntaukset. Mukana on perheen yleismaailmallisuutta korostavia teorioita sekä suuntauksia, joissa päinvastoin korostetaan perheiden moninaisuutta.
Tasa-arvo ei ole sisällöltään muuttumaton ja yksiulotteinen asia, vaan käsitteenä ja ilmiönä se saa sisältönsä tietyssä ajassa ja paikassa, tietyn poliittisen ja oikeudellisen määrittelyn tuloksena.
Millaisena vanhemmat kokevat perheensä arkisen hyvinvoinnin? Miten he tulkitsevat ja ymmärtävät sitä? Miten rakentuu heidän luottamuksensa toisiin ihmisiin ja yhteiskuntaan?
Onko hoito hanskassa ja lapsuus lapasessa, kun lapsi on pantu päiväkotiin? Useimmiten ei ole. Mutta mistä päivähoidon ongelmat johtuvat, ja mitä niille voi tehdä?
Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä tärkeämpää ihmisille on arki. Mutta mitä tämä arki sitten on ja mistä sitä löytyy?
Perhettä pidetään usein luonnollisena ja itsestään selvänä ilmiönä. Kriittinen perhetutkimus pyrkii purkamaan yksioikoista perheajattelua ja rakentamaan monitahoisempaa kuvaa perheestä. Perhe murroksessa pureutuu perhe-elämän kipupisteisiin etsimällä uusia näkökulmia. Työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia tarkastellaan muun muassa lastenhoidon järjestämisen, perheen rahatalouden ja isyyspolitiikan kautta. Uusperheitä ja eron jälkeisiä perhesuhteita valotetaan eri suunnista, […]