Roomalaisen valtiomiehen ja puhujan Marcus Tullius Ciceron jälkivaikutus on ollut valtava. Häntä on pidetty paitsi latinankielisen proosan tärkeänä kehittäjänä myös koko eurooppalaisen humanismin edelläkävijänä.
Lähes kaiken meille säilyneen antiikin kirjallisuuden kirjoittivat yläluokan miehet. Sen sijaan vuonna 79 Vesuviuksen purkauksessa tuhoutuneen Pompejin tuhkan alla säilyneet seinäkirjoitukset tarjoavat kurkistuksen tavallisten ihmisen arkeen ja ajatuksiin heidän itsensä kertomana.
Publius Vergilius Maro (70–19 eaa.) oli Rooman kansallisrunoilija. Hänen tärkeimmät teoksensa olivat Paimenlauluja (Bucolica), Georgica ja Aeneis. Georgica julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaisuudessaan runomuodossa suomen kielellä.
Andrei Sergejeffin Egyptin historia on ehdolla Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi! Teos esittelee maan vaiheita faraoiden jälkeisestä ajasta arabikevääseen ja on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu modernin arabimaan historia.
Plinius nuorempi (Gaius Plinius Caecilius Secundus, n. 63–113) oli roomalainen kirjailija, virkamies ja maaherra. Parhaiten hänet kuitenkin tunnetaan sadoista kirjeistään. Kirjeitä keisariajan Roomasta sisältää Pliniuksen kirjeitä omaisille, ystäville ja tuttaville sekä kirjeenvaihtoa keisari Trajanuksen kanssa. Kirjeissään Plinius pohtii paitsi henkilökohtaisia myös yleisempiä asioita, kuten senaatin äänestyksiä, oikeudenkäyntejä, orjien asemaa ja […]
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2019 Kristitty, egyptinkielinen Bysantin provinssi muuttui 600-luvulta alkaen valtaosin islamilaiseksi arabimaaksi ja lopulta maailman huomion keränneen arabikevään näyttämöksi. Miten Egyptin muodonmuutos tapahtui?
Keisarin edessä sisältää kaksi ainutlaatuista, varhaisten kristittyjen elämästä kertovaa tekstiä antiikin Kreikasta. Tekstit on kirjoitettu apologioiksi eli puolustuspuheiksi keisarille kristittyjen vainoja vastaan, kun nämä olivat uusia tulijoita Euroopassa.
Matkustaminen oli antiikin Rooman valtakunnalle ja sen yhtenäisyydelle elinehto. Myös tavallinen kansa kulutti sorateillä sandaaleitaan, mutta myös eliitti oli koko ajan liikkeellä. Ennen kaikkea hallinnolliset matkat, sotaretket ja pyhiinvaellukset olivat pitkiä ja johtivat kaukaisille seuduille.