Moniammatillisissa hoito- ja palveluketjuissa riskien ennakoiminen edellyttää ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Liian usein asiakkaan tilanteesta muodostettava kokonaiskuva on kuitenkin sirpaleinen ja asiakas ongelmineen jää sivurooliin. Hierarkiat, kilpailu ja jännitteet sekä puutteellinen ymmärrys toisen ammattilaisen työnkuvasta ovat saumattoman yhteistyön esteitä.
Eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, ja monet kokevat itsensä osattomiksi ja ulkopuolisiksi. Jatkuvasti kiristyvä tehokkuuden tavoittelu uhkaa niin sivistykseen tähtäävää kasvatusta kuin sosiaalista ja ekologista hyvinvointiakin.
Ihmisten välistä vuorovaikutusta voisi verrata tanssiin, jossa toista osapuolta kutsutaan tietynlaisiin askelkuvioihin. Myös vuorovaikutustilanteessa toinen voi dominoida tai astua taitamattomuuttaan toisen varpaille.
Onko hyvyys idealismia? Voiko pahoinvointia poistaa? Sosiaalityön ytimeen kuuluu apua tarvitsevien ihmisten tukeminen. Sekä vapaaehtoisuuden että velvollisuuden varaan rakentuva vastavuoroisuus on yksinkertaisimmillaan antamista ja saamista mutta liittyy myös sosiaaliseen tukeen ja yhteisötoimintaan.
Jokainen, joka elää pitkään, on joskus vanha. Kuka huolehtii vanhuksista, joilla ei ole omaisia? Miten huolehditaan vanhusten arkisista tarpeista, jotka eivät vaadi ammattiosaamista? Onko vanhusten hoivaaminen naisten työtä? Onko hoiva edes oikeaa työtä? Hoivapommin purkajat kertoo puolivirallisesta hoivatyöstä, joka on organisoitua mutta vapaaehtoisuuteen perustuvaa ja jonka tekijät ovat pääasiassa naisia. […]
Keitä ovat ihmiset leipäjonoissa, asuntoloissa ja yömajoissa, ja kuinka kaikkein huono-osaisimmat selviytyvät Suomessa, jota usein kutsutaan Euroopan parhaaksi maaksi? Huono-osaiset on mittavaan tutkimukseen perustuva selvitys suomalaisesta hyvin- ja pahoinvoinnista.
Ohjaajia ja ohjattavia on jokaisella työpaikalla ja oppilaitoksessa. Hyvin onnistunut ohjaus tekee oppimisesta mielekästä, toiminnasta tuloksellista sekä säästää aikaa ja rahaa. Parhaimmillaan ohjaustyö on yhteistyötä, joka ottaa huomioon niin ohjaajan kuin ohjattavankin voimavarat ja antaa tilaa luovuudelle.
Isyydestä puhutaan mediassa, asiantuntijakeskustelussa ja laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa enemmän kuin koskaan. Usein äänessä ovat äidit, perheammattilaiset ja poliitikot. Mutta mitä kokevat isät itse?