Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?
Keskustelussa kapitalismista toistuu vääjäämättä yksi nimi: Karl Marx. Tunnetuimpiin yhteiskunnallisiin ajattelijoihin lukeutuvaan Marxiin viitataan taajaan, mutta usein ajatusten historiallinen tausta jää huomiotta.
Euroopan historiassa ajanjakso 1400-luvun lopulta vuonna 1789 alkaneeseen Ranskan suureen vallankumoukseen järisytti eurooppalaisen ihmisen elämää ja maailmankuvaa. Kiihkeät vuosisadat merkitsivät siirtymistä keskiajalta moderniin maailmaan.
Vuonna 1918 Suomi raastettiin kahtia väkivaltaisesti. Sisällissota jakoi kansakunnan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Oliko sota välttämätön paha, vapaustaisto itsenäisyyden takaamiseksi vai kansan hätähuuto sorron alla? Rikki revitty maa -teoksessa Suomen sisällissodan syitä, tapahtumia ja seurauksia käydään läpi yli sadan vuoden aikajänteellä. Teos tarkastelee laajalti niin sotaan johtaneita ja […]
Sotienjälkeisestä ajasta puhutaan yhteen hiileen puhaltamisen kautena, jolloin Suomi oli parhaimmillaan ja aidoimmillaan. Lapset ponnistelivat nuoruuteen ja aikuisuuteen hyvin erilaisista oloista. Toisten lapsuus oli onnellinen, kun taas toisille kasautui koettelemuksia.
”Totuuden salaaminen on ainoa tieteen tuntema säädyttömyys”, kirjoitti suomalaisen sosiologian isäksikin kutsuttu Edvard Westermarck vuonna 1891. Hän on yksi tunnetuimmista ajattelijoistamme kautta aikojen.
Vaikuttamista ja valintoja esittelee kulutuksen ja mainonnan tutkimuksen keskeisiä keskusteluja. Siinä tarkastellaan suomalaisen mainonnan historiaa sekä kulutuksen ja mainonnan yleisiä aiheita, kuten suostuttelua mainonnassa, kuluttajayleisöä, mainonnan sääntelyä ja sukupuolta mainonnassa.