Eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, ja monet kokevat itsensä osattomiksi ja ulkopuolisiksi. Jatkuvasti kiristyvä tehokkuuden tavoittelu uhkaa niin sivistykseen tähtäävää kasvatusta kuin sosiaalista ja ekologista hyvinvointiakin.
Perherakenteiden muutokset, etätyön lisääntyminen, asuntojen hintaerojen kärjistyminen, kaupunkien kasvaminen, väestön ikääntyminen sekä maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat muuttaneet asumistyytyväisyyden kriteerejä. Tulevaisuuden asumiseen vaikuttavat yhä enemmän myös energiakysymykset, kestävän kehityksen periaatteet ja kasvava yhteisöllisyys.
Mitä kaikkea ysiluokalla vuodessa tapahtuu? Tutkijapari Angst B ja Lintsari soluttautui osaksi eteläsuomalaista 9C-luokkaa lukuvuoden ajaksi: istui pulpetissa, kärvisteli kokeissa, osallistui liikuntapäiviin ja retkille sekä vietti mopojuhlaa, vappunaamiaisia ja ysijuhlaa.
Jokainen toivoo tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti, ja monet pitävät yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta kaikkein tärkeimpänä poliittisena tavoitteena.
Ihmiset ovat luonnostaan ja välttämättä sosiaalisia, mutta sosiaalisuuden muodot vaihtelevat eri aikoina ja eri paikoissa.
Hyvinvointi on yksi yhteiskuntatieteiden, -filosofian ja -politiikan avainkäsitteistä. Tässä teoksessa kartoitetaan hyvinvointitutkimuksen perusteita, perehdytään sen eri suuntauksiin
Onko solidaarisuus vanhentunut juhlasana vai hyvän yhteiskunnan ydin? Hyvinvointivaltio kriisiytyy, globaali eriarvoisuus lisääntyy, tuloerot kasvavat, maahanmuuttoa kritisoidaan, islamia demonisoidaan.
Ihminen on itselleen arvoitus, johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Vastauksesta kuitenkin riippuu, millainen ihmisestä tulee. Hän voi toteuttaa omimpia mahdollisuuksiaan tai jäädä rajallisten näkökulmien vangiksi.