Kuinka korkeakouluja johdetaan ja ohjataan? Korkeakoulu on omaleimainen organisaatio, johon poliittiset linjaukset ja yhteiskunnalliset arvovalinnat vaikuttavat merkittävästi. Korkeakoulun johtaminen edellyttää ennen kaikkea kykyä sopeutua monialaisuuteen ja monimuotoisuuteen.
Arabiaa. Kielioppia ja harjoituksia sisältää arabian kielen rakenteen ja kirjoittamisen perusteet. Tätä nyky- eli standardiarabiaa käytetään arabiankielisessä mediassa ja kirjallisuudessa sekä virallisissa yhteyksissä.
Mitä on akateeminen elämä ja mitä tarkoittavat sivistysyliopisto ja akateeminen vapaus? Miksi sivistys ja oppineisuus ovat nykymaailmassakin olennaisia? Miksi sivistys on arvo sinänsä?
Gradua vaille valmis? Älä anna viimeisen kaarteen lannistaa – tämän oppaan vinkeillä selviydyt urakastasi maaliin asti.
Voiko Venäjää ymmärtää? Miten naapurissa suhtaudutaan maailmaan? Entä miten muumit ja venäläinen sielunmaisema liittyvät yhteen? Venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoen uran monet säikeet punoutuvat yhteen lämpimässä ja kipakassa kirjoituskokoelmassa Myrsky vodkalasissa, jossa pohditaan niin Venäjän kuin kotimaankin kysymyksiä.
Murhia, juonitteluja, rakkaustarinoita, tragedioita – juhlia, opintoja, rahahuolia? Sellaista on ollut elämä suomalaisessa yliopistossa, joka vuoden 1640 jälkeen on levittäytynyt eri puolille maata.
”Mitä ylioppilaat tänään, sitä kansa huomenna.” Tämä Ylioppilaslehdessä 1920-luvulla kehitetty sanonta on toiminut ohjenuorana aktiivisille opiskelijapolville, ja huomattava osa myöhempää suomalaista poliittista ja kulttuurista eliittiä on hionut ilmaisuaan juuri Ylioppilaslehden sivuilla.
Suomen tiede elää ristiriitaisessa tilanteessa: markkinalogiikka ja tiedelogiikka ohjaavat toimintaa vastakkaisiin suuntiin. Tämä kuluttaa resursseja, luo hämmennystä ja heikentää tuloksia.