Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on kukoistavan elämän perusta ja takaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Sen vaarantuminen on kuitenkin jäänyt ilmastonmuutoskeskustelun varjoon, vaikka nämä kaksi ilmiötä ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa.
Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.
Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen hahmottaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen prosessia. Teos sisältää innostavia, tutkijan arkielämästä kumpuavia virikkeitä opiskelijoille ja tutkijoille.
Mitä on melu ja mitä on hiljaisuus? Mikä ääni ärsyttää, mistä mieli kohenee? Pilaanko korvani kuulokkeilla? Korvani soivat, huolestuako vai ei?
Vesihyönteinen luulee munivansa järviruokoon, kun se todellisuudessa asetteleekin munansa radioantenniin. Laivojen valot, majakat, öljynporauslautat ja valonheittimet harhauttavat lintuja, jotka menettävät suunnistuskykynsä, törmäilevät toisiinsa ja pahimmillaan nääntyvät lennellessään päämäärättömästi.
Mitä hiilineutraali tarkoittaa, ja miksi hiilineutraaliuteen pitäisi pyrkiä? Entä mitä muutos edellyttää yksittäisiltä kansalaisilta, päättäjiltä ja yhteisöiltä, ja millaiset poliittiset, taloudelliset ja psykologiset esteet voivat hidastaa muutosta?
Tuleeko luontoa suojella? Jos, niin miksi? Pitääkö ympäristöasioista päätettäessä painottaa tieteellistä asiantuntemusta, vai onko päättäjien parempi nojautua paikalliseen maallikkoymmärrykseen?
Kielen, taiteen ja laajemmin kulttuurin tutkimuksessa on herätty käsitteellistämään ihmisen luontosuhdetta ja keskustelemaan ympäristökysymyksistä. Mitä tapahtuu, kun ympäristöstä tulee yhteinen ongelma luonnontieteilijöille, yhteiskuntatieteilijöille ja humanisteille?