Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.
Polkuja yhteiskuntatieteelliseen ympäristötutkimukseen hahmottaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen prosessia. Teos sisältää innostavia, tutkijan arkielämästä kumpuavia virikkeitä opiskelijoille ja tutkijoille.
Mitä on melu ja mitä on hiljaisuus? Mikä ääni ärsyttää, mistä mieli kohenee? Pilaanko korvani kuulokkeilla? Korvani soivat, huolestuako vai ei?
Vesihyönteinen luulee munivansa järviruokoon, kun se todellisuudessa asetteleekin munansa radioantenniin. Laivojen valot, majakat, öljynporauslautat ja valonheittimet harhauttavat lintuja, jotka menettävät suunnistuskykynsä, törmäilevät toisiinsa ja pahimmillaan nääntyvät lennellessään päämäärättömästi.
Kestävyyden käsite on kärsinyt inflaation. Maailman tila 2013 palauttaa kestävyyden käsitteen sanahelinästä siihen merkitykseen ja arvoon, joka sille annettiin kaksikymmentä vuotta sitten Brundtlandin komitean työssä:
Mitä hiilineutraali tarkoittaa, ja miksi hiilineutraaliuteen pitäisi pyrkiä? Entä mitä muutos edellyttää yksittäisiltä kansalaisilta, päättäjiltä ja yhteisöiltä, ja millaiset poliittiset, taloudelliset ja psykologiset esteet voivat hidastaa muutosta?
Maailman tila 2012 tarttuu ympäristökysymyksiin, joiden ratkaiseminen otettiin tavoitteeksi YK:n ympäristökokouksessa Riossa vuonna 1992. Tärkeimpinä kysymyksinä olivat kestävä kehitys ja ilmastonmuutos. Miten on edistytty ja mitkä asiat edelleen odottavat ratkaisua Rio+20-huippukokouksen alla?
Tuleeko luontoa suojella? Jos, niin miksi? Pitääkö ympäristöasioista päätettäessä painottaa tieteellistä asiantuntemusta, vai onko päättäjien parempi nojautua paikalliseen maallikkoymmärrykseen?