Kirjat

Tiedekulmapokkari 6

Epävarmuuksien aika

Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa?

Epävarmuuksien aika -kansikuva

Kustantajan hinta

12,00 

G

Tiedekulmapokkari 6

Epävarmuuksien aika

Kuinka Venäjän hyökkäyssota muuttaa maailmaa?

Epävarmuuksien aika -teoksessa eturivin tutkijat tarkastelevat sotaa Ukrainassa, siihen johtaneita tekijöitä sekä sen kirvoittamia muutoksia monesta näkökulmasta. He pohtivat esimerkiksi, miten sota ja talous kietoutuvat yhteen, millainen rooli medialla on konfliktissa ja mihin suuntaan energiakriisi vie Eurooppaa. Teos on kuudes osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa.

Kirjan tiedot

2023
ISBN 9789523452237
Nidottu, pokkari
232 sivua
KL T32
Kansi: Ville Karppanen

Venäjän hyökkässota Ukrainaan kehystetään usein taisteluksi, jossa vastakkain ovat demokratia ja autoritäärisyys. Olemmeko jälleen siirtymässä tällaisten ideologisten kamppailujen aikaan? Edustaako sota historiallista katkosta, vai pitäisikö se nähdä jatkona pidempiaikaisille kehityskuluille?

Epävarmuuksien aika -teoksessa eturivin tutkijat tarkastelevat sotaa Ukrainassa, siihen johtaneita tekijöitä sekä sen kirvoittamia muutoksia monesta näkökulmasta. He pohtivat esimerkiksi, miten sota ja talous kietoutuvat yhteen, millainen rooli medialla on konfliktissa ja mihin suuntaan energiakriisi vie Eurooppaa. Miltä sota näyttää eri puolilta maailmaa katsottuna, ja kuinka se vaikuttaa Suomen kaltaisten pienten valtioiden asemaan?

Teos on kuudes osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla.

sydan-vihrea

Muut kirjoittajat

Kirjoittajat

Tiina Airaksinen työskentelee kulttuurien osaston johtajana ja Aasian tutkimuksen vanhempana yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on keskittynyt Aasian ja erityisesti Kiinan tutkimukseen, ja hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat nationalismit, naisten toimijuus, imperialismit ja siirtolaisuus. Hänen tämänhetkisiä tutkimusteemojaan ovat suomalaiset Kiinassa, Myanmarin nationalismit ja aasialaiset Suomessa.

Juhana Aunesluoma on poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusalueitaan ovat kansainvälisten suhteiden historia, Suomen ulkopolitiikka sekä kansainvälisen talouden ja politiikan kytkökset 1900- ja 2000-lukujen maailmassa. Parhaillaan hän tutkii kylmän sodan päättymisvaiheiden historiaa sekä Itämeren alueen turvallisuusajattelun ja turvallisuuspolitiikan muutosta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Jari Eloranta on taloushistorian professori Helsingin yliopistossa. Elorannan tutkimus keskittyy erityisesti konfliktien taloudellisiin syihin, mekanismeihin ja seurauksiin. Sen lisäksi hänen tutkimuksensa liittyvät Pohjoismaiden valtioiden muotoutumiseen ja niiden talouksien historiaan useiden vuosisatojen aikana.

Tuomas Forsberg on Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja Tampereen yliopiston kansainvälisenpolitiikan professori (tehtävästä vapautettu 2018–2023). Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat Euroopan turvallisuuden, Suomen, Venäjän ja Saksan ulkopolitiikan sekä sodan ja rauhan tutkimus. Hänen tuorein teoksensa on yhdessä Heikki Patomäen kanssa kirjoitettu Debating the War in Ukraine (2023).

Risto Marjomaa on dosentti ja yleisen historian yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Afrikan tutkimuksen professorina ja Kehitysmaainstituutin tutkijana. Marjomaan erityisaloja ovat Afrikan historia, globalisaation historia, maailmanhistoria sekä sotien ja konfliktien historia.

Timo Miettinen on eurooppalaiseen filosofiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut akatemiatutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa. Hän on toiminut aiemmin keskuksen johtajana sekä tiiminvetäjänä Suomen Akatemian rahoittamassa EuroStorie-huippuyksikössä. Miettisen kirja Eurooppa: poliittisen yhteisön historia palkittiin vuoden 2021 historiateoksena, ja se voitti samana vuonna myös Kalevi Sorsa -palkinnon. Miettinen kommentoi usein EU- ja Eurooppa-kysymyksiä kansainvälisessä ja kotimaisessa mediassa.

Katalin Miklóssy on poliittisen historian dosentti ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopistossa, jossa hän työskentelee Aleksanteri-instituutissa. Miklóssy keskittyy itäisen Keski-Euroopan pitkän aikavälin oikeusvaltiokehitykseen ja tarkastelee, miten turvallisuusnäkökulmat ovat vaikuttaneet valtarakenteiden muutoksiin, kansakunta-ajatteluun sekä alueellisen yhteistyön eri muotoihin.

Marko Palokangas on dosentti, yleisesikuntaeverstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun yleisen sotataidon sotilasprofessori ja Sodan usvaa -tutkimusverkoston johtaja. Hän on palvellut Puolustusvoimissa vuodesta 1993 lähtien useissa erilaisissa tehtävissä ja joukko-osastoissa. Palokangas on julkaissut paljon sotahistoriasta, sotilasperinteistä ja sotataidosta, operaatiotaidosta ja taktiikasta.

Mervi Pantti on viestinnän professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu median ja kriisien suhteeseen, tunteisiin ja eriarvoisuuteen mediassa sekä median vastuuseen. Hän johtaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa hanketta ”Demokraattinen episteeminen kapasiteetti algoritmien ajalla” sekä Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta media-alustojen vastuusta.

Katri Pynnöniemi, apulaisprofessori, hoitaa Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimuksen Mannerheim- professuuria Helsingin yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Aiemmin hän on työskennellyt vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa. Omassa tutkimuksessaan Pynnöniemi tarkastelee strategisen ajattelun muutosta Venäjällä, uhka-ajattelun erityispiirteitä sekä informaation käyttöä osana konfliktien hallintaa.

Kaius Tuori on eurooppalaisen aatehistorian professori Helsingin yliopistossa ja Suomen Akatemian Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen huippuyksikön (EuroStorie) johtaja. Hän on oikeushistorioitsija, joka on tutkinut erilaisia historian käyttöön ja historian politiikkaan liittyviä kysymyksiä.

Veli-Pekka Tynkkynen toimii Venäjän ympäristöpolitiikan professorina Helsingin yliopiston Aleksanteri- instituutissa. Yli 20-vuotisella tutkijanurallaan hän on keskittynyt Venäjän ympäristönhallintaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja aluekehitykseen liittyvään vallankäyttöön. Hän luotaa maantieteilijän näkökulmasta Venäjän nykytilaa ja tulevaisuuden valintoja kirjassaan Venäjä, energiavalta: öljykulttuuri kohtaa ilmastonmuutoksen (2022).

Elina Vuola toimii globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professorina. Vuolan julkaisut käsittelevät uskontoa Latinalaisessa Amerikassa ja globaalissa etelässä, uskontoa ja sukupuolta sekä Suomen uskonnollisia vähemmistöjä. Hänen viimeisin kirjansa on The Virgin Mary Across Cultures: Devotion among Costa Rican Catholic and Finnish Orthodox Women (2019).

sydan-vihrea

Saatat myös pitää...

Tilaa uutiskirje

Etukoodilla -15% normaalihinnoista ja ilmainen toimitus seuraavalle tilaukselle!

Scroll to Top