Miksi toiset ihmiset tekevät enemmän rikoksia kuin toiset? Mistä syystä laittomuudet kasaantuvat joillekin alueille? Miten köyhyys, ihmisen persoonallisuus ja sosiaalinen kontrolli vaikuttavat rikollisuuteen? Millä tavoin rikollisuus on muuttunut ajan saatossa?
Kriminologia tutkii arkaluontoisia ilmiöitä, sillä rikoksen tekijä ei yleensä halua tekoaan muiden tietoon. Myös rikoksen uhri voi pyrkiä mieluiten unohtamaan kokemuksensa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kysymykset rikollisuudesta ja turvallisuudesta ovat kuitenkin tulleet yhä tärkeämmiksi.
Kriminologia vastaa näihin kysymyksiin uusimman tutkimustiedon avulla. Teoksessa tarkastellaan myös uusia rikosuhkia, kuten kyberrikollisuutta ja terrorismia, sekä rikollisuuden ehkäisemisen keinoja. Kuinka voidaan saavuttaa entistä turvallisempi, kansalaisia oikeudenmukaisesti kohteleva yhteiskunta?
”Viime vuosina rikoskäyttäytymisen määrän vertailevaan tutkimukseen on käytetty myös luonnontieteellisiä menetelmiä. Esimerkiksi huumeiden käytöstä jää viemäriverkostoon ja ympäristöön jäämiä, joita mittaamalla voidaan arvioida eroja laittomien huumeiden käytössä esimerkiksi kaupunkien tai eri ajankohtien välillä.”
”Suomessa katuväkivalta on vähentynyt viimeisen 35 vuoden aikana, kun taas työpaikkaväkivalta lähti selvään nousuun 1990-luvulla. Tuolloin turvallisuustilanne heikkeni erityisesti sosiaalitoimen ja terveydenhuollon naisvaltaisilla aloilla, ja samalla myös koetut uhkailut lisääntyivät yleisesti.”