Kirjat

Tiedekulmapokkari 3

Kuinka maailma pelastetaan?

Kohti kestävämpää tulevaisuutta

Hintaryhmä G

Tiedekulmapokkari 3

Kuinka maailma pelastetaan?

Kohti kestävämpää tulevaisuutta

Ympäristöuhkat varjostavat elämäämme ja saavat meidät katsomaan epävarmoina huomiseen, mutta toisaalta ne voivat sysätä etsimään tietoa ja toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta. Tiedekulmapokkarissa eturivin tutkijat tarkastelevat maailmaa koettelevia ympäristökriisejä ja keinoja vastata niihin.

Lämpenevä ilmasto, lajistoltaan köyhtyvä luonto, muoviin hukkuvat meret, saastepilvien alla kärvistelevät suurkaupungit… Ympäristöuhkat varjostavat elämäämme ja saavat meidät katsomaan epävarmoina huomiseen. Toisaalta ne voivat sysätä etsimään tietoa ja toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Kuinka maailma pelastetaan? -teoksessa eturivin tutkijat tarkastelevat maailmaa koettelevia ympäristökriisejä ja keinoja vastata niihin. Millaisia kytköksiä ilmansaasteilla on ilmastonmuutokseen? Miltä näyttää ruoan- ja energiantuotannon tulevaisuus? Kuinka ihmiset saataisiin muuttamaan arkeaan kestävämpään suuntaan, ja voimmeko oppia jotakin koronapandemiasta?

Teos on kolmas osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla. Kirjan lopusta löytyvän visan avulla voit haastaa myös ystäväsi uuden äärelle!

Helsingin yliopiston Tiedekulma on yliopiston olohuone, joka tuo yhteen tieteen, tieteentekijät ja suuren yleisön. Sen neljä vuosittaista teemaviikkoa ovat Helsinki Health Week, Hope for Globe, Crazy World ja Smart as HEL. Tiedekulmapokkarien sarjassa keskitytään vuorollaan kuhunkin teemaviikkoon. Kuinka maailma pelastetaan? -teoksen pohjana on Hope for Globe.

Muut kirjoittajat

Jaana Bäck on Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskuksen (INAR) ja metsätieteiden osaston professori. Hän on myös Luontopaneelin ja Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n kansallisen työryhmän jäsen. Hänen tutkimuksensa keskittyvät ilmastonmuutoksen hillintään boreaalisten metsien kautta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin metsäekosysteemien toiminnassa.

Maija Heikkilä on paleoekologi ja akatemiatutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii ympäristön ja ilmaston muutoksia geologisessa ajassa ja on erityisen kiinnostunut pohjoisista jään ja lumen peittämistä ekosysteemeistä.

Eva Heiskanen toimii professorina Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa ja johtaa Kuluttajakansalaiset ja kestävyysmurrokset -moduulia ympäristömuutoksen ja globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa. Hän on ollut mukana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Smart Energy Transition -hankkeessa, jossa hän on tutkinut Suomen mahdollisuuksia hyötyä globaalista energiamurroksesta. Nyt hän vetää tutkimushanketta energiamurroksen jännitteistä kansalaisten arjessa.

Juha Helenius on agroekologian professori ja kestävien ruokajärjestelmien ja ruokayrittäjyyden tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Tutkijana Helenius on kiinnostunut ihmisen ruokaekologiasta eli ruoan kautta rakentuvasta yhteydestä ihmisen ja maatalousekosysteemin välillä.

Janne I. Hukkinen on Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori. Hän tutkii kestävän kehityksen yhteiskunnallisia ja kognitiivisia ulottuvuuksia, erityisesti osallistumista, asiantuntijuutta ja riskejä ympäristö- ja teknologiapolitiikassa. Hukkinen on Suomen Tiedeseuran jäsen, Ecological Economics -lehden päätoimittaja ja korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvos.

Kari Hyytiäinen toimii Helsingin yliopistossa Itämeren suojelun ekonomian professorina. Hän hakee tutkimuksen keinoin ratkaisuja vesistöjen ympäristöongelmiin. Hänen tutkimuskohteitaan ovat kustannustehokkaat vesiensuojelumenetelmät ja ohjauskeinot sekä pitkän aikavälin näkymät vesistöihin nojaavien sinisen talouden toimialojen kehittämiseksi.

Markku Kulmala on aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori ja tieteen akateemikko. Hän johtaa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteen keskusta (INAR) ja on ollut mukana perustamassa SMEAR-mittausasemia. Kulmala tutkii ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutuksia ja niiden vaikutusta ilmastoon, erityisesti uusien pienhiukkasten syntymistä ja kasvua, pilvipisaroiden muodostumista sekä suurkaupunkien ilmanlaatua.

Anja Nygren on globaalin kehitystutkimuksen professori, poliittisen ekologian dosentti ja Poliittisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelman johtaja Helsingin yliopistossa. Hän on koulutukseltaan ympäristöantropologi. Nygrenin tutkimukset keskittyvät riskeihin ja haavoittuvuuksiin, veden hallintaan, öljykonflikteihin ja luonnonvarapolitiikkaan, eriarvoistuviin kaupunkeihin ja oikeudenmukaisuuteen Latinalaisessa Amerikassa. Hän on tehnyt pitkäaikaista tutkimusta Costa Ricassa, Nicaraguassa, Hondurasissa ja Meksikossa.

Maija Pohjakallio on fysikaalisesta kemiasta väitellyt tekniikan tohtori, joka työskentelee vastuullisuusjohtajana Sulapac Oy:ssä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä, jolloin hän oli mukana Suomen muovitiekartan asiantuntijasihteeristössä. Hänellä on pitkä kokemus bio- ja kiertotalouden kemiasta sekä siihen liittyvästä liiketoiminnasta ja toimintaympäristöstä. Hän on toiminut myös tutkijana ja opettajana sekä kirjoittanut oppikirjoja ja yleistajuisia tiedejuttuja.

Eeva Primmer on professori ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimusjohtaja. Hän on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, ympäristöpolitiikan dosentti ja YK:n kansainvälisen luonnonvarapaneelin jäsen. Ympäristö-, luonnonsuojelu- ja luonnonvarapolitiikan tutkijana hän on perehtynyt ohjauskeinovalikoimien ja toimeenpanon tarkasteluun. Hän on kunnostautunut erityisesti ekosysteemipalveluiden hallinnan tutkimuksessa.

Pasi Sihvonen on ekologian ja evoluutiobiologian dosentti ja eläintieteen yksikön johtaja Luonnontieteellisessä keskusmuseossa. Hänen tutkimustyönsä käsittelee yöperhosten monimuotoisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä, niiden kehityshistoriaa ja systematiikkaa. Hän on mukana perhosten suojeluprojekteissa ja viestii hyönteisten monimuotoisuudesta suurelle yleisölle.

Annukka Vainio on sosiaalipsykologi ja apulaisprofessori kestävyystieteen instituutissa (HELSUS) sekä maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa Helsingin yliopistossa. Hän tutkii, miten ympäristön kannalta kestävien käyttäytymismuutosten esteitä yhteiskunnassa voidaan purkaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vainio on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen toimikaudella 2020–2023.

Saatat myös pitää...

Tilaa uutiskirje

Etukoodilla -15% normaalihinnoista ja ilmainen toimitus seuraavalle tilaukselle!

Scroll to Top