Markku Ollikainen on ympäristötaloustieteen professori emeritus ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa koskee ilmasto-, luonto- ja vesiensuojelupolitiikkaa. Hän on julkaissut yli sata tutkimusartikkelia vertaisarvioiduissa tieteellisissä aikakauslehdissä ja yli kolmesataa tutkimusraporttia. Ollikainen toimi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana vuosina 2012–2023 tarjoten tässä tehtävässä päättäjille tieteeseen perustuvaa politiikkaneuvontaa ilmastokysymyksissä.
Petteri Uotila on merentutkija ja hydrosfäärin geofysiikan professori, joka opettaa fysikaalista meritiedettä Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkimusurallaan myös Yhdysvalloissa ja Australiassa. Uotilaa kiinnostavat mannerjäätiköiden ja ilmakehän vuorovaikutukset merten kanssa – aihepiiri, jossa häntä motivoi yhtäältä ymmärtämisen haasteellisuus ja toisaalta laaja vaikuttavuus.
Atte Korhola on Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori, jonka erityisalana on ilmastonmuutos ja sen ekologiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset arktisella alueella. Mittavan akateemisen uransa lisäksi hänet tunnetaan aktiivisena vaikuttajana, keskustelijana ja luennoitsijana.
Aleksi Lehikoinen on yli-intendentti Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa sekä Suomen luontopaneelin jäsen. Lehikoinen koordinoi Suomen linnustonseurantaa ja johtaa Helsinki Lab of Ornithology -tutkimusryhmää. Hän on tutkinut jo 20 vuoden ajan, miten elinympäristön muutokset, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.
Maria Hällfors on ilmastonmuutosekologian dosentti, joka toimii erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät eliölajien mahdollisuuksiin selvitä ilmastonmuutoksen paineista. Hän käyttää pitkäaikaisdataa ja lämpötilakokeita selvittääkseen, mitkä lajit pystyvät reagoimaan, kun ilmasto muuttuu.
Anna-Liisa Laine on Helsingin yliopiston kasvien biodiversiteetin professori ja Ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksen (REC) johtaja. Omassa tutkimuksessaan Laine on erityisen kiinnostunut siitä, kuinka ympäristönmuutos häiritsee lajien välistä vuorovaikutusta. Laineelle on ainoana Suomessa myönnetty kolmesti Euroopan tiedeneuvoston kilpailtu rahoitus, ja hän toimii aktiivisesti luontotiedon merkityksen puolestapuhujana päätöksenteossa.
Tomas Roslin toimii hyönteisekologian professorina Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) ja ryhmänjohtajana Helsingin yliopiston Ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksessa (REC). Yhtenä kolmesta tutkijasta Roslin johtaa maailmanlaajuista Lifeplan-hanketta, joka selvittää biodiversiteettiä teknisin ja tilastotieteellisin menetelmin. Roslinia kiinnostaa erityisesti ekologisen tiedon täysimääräinen käyttö osana vihreää siirtymää.
Petri Pellikka on geoinformatiikan professori Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolla. Hän on tehnyt 20 vuotta tutkimusta maankäytön muutosten vaikutuksesta ilmastoon, ekosysteemipalveluihin ja ihmisten toimeentuloon Keniassa, jossa hän on myös Helsingin yliopiston Taitan tutkimusaseman johtaja.
Matti Räsänen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Väitöskirjassaan hän tutki Afrikan savannien veden ja hiilen kiertoa sekä sumun esiintymistä pilvimetsissä. Ekosysteemitason veden ja hiilen kierron lisäksi hän tutkii puiden kasvua ja veden kuljetusta. Hän on myös kehittänyt mittalaitteita ekohydrologisiin tutkimuksiin.
Hanna L. Tuomisto on kestävien ruokajärjestelmien professori Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa. Tuomiston tutkimus keskittyy ympäristökestävyyden arviointimenetelmien kehittämiseen sekä ruokajärjestelmien kestävyyttä edistävien vaihtoehtojen ympäristövaikutusten mallintamiseen. Tuomisto on kiinnostunut erityisesti tulevaisuuden ruoantuotantoteknologioiden, kuten solumaatalouden, mahdollisuuksista.
Mari Niva on kuluttajatutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat kestävä kulutus sekä kulutuksen ja erityisesti ruoan kulttuuriset merkitykset ja syömisen käytännöt. Hän on tutkinut muun muassa pohjoismaisia ruokakäytäntöjä, poliittista ja eettistä kulutusta, uusien elintarvikkeiden haltuunottoa sekä kestävää ruokakulttuuria.
Emma Hakala on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija. Hänen tutkimuksensa keskittyy ympäristöturvallisuuteen ja ilmastonmuutoksen geopolitiikkaan, kuten kansainvälisten toimijoiden rooliin ympäristöturvallisuuden käytäntöjen rakentajina. Hän johtaa Ilmastonmuutos ja Suomen huoltovarmuus -hanketta ja on mukana Suomen ympäristökeskuksen kanssa toteutettavassa Water Cooperation and Peace – Finnish Water Way projektissa. Hakala on lisäksi monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön jäsen.
Janina Käyhkö tutkii Helsingin yliopiston kaupunkiympäristöpolitiikan tutkimusryhmässä ilmastonmuutokseen sopeutumisen käytäntöjä, käsityksiä ja politiikkaa. Hän on tarkastellut muun muassa sopeutumisen ja katastrofiriskien hallinnan rajapintaa sekä tutkimuspelien käyttöä kaupunkien kestävyysmurroksessa.
Simo Kyllönen työskentelee tutkimusetiikan sekä käytännöllisen filosofian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän tutkii etiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa ympäristökysymyksiin liittyen. Tutkimushankkeissaan ja julkaisuissaan hän on käsitellyt ilmastoetiikkaa, sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja demokraattista päätöksentekoa. Hän on kirjoittanut myös ympäristö- ja kestävyystutkimuksen etiikasta.
