Kirjat

Tiedekulmapokkari 5

Terveempi maailma

Kuinka vastaamme globaaleihin terveysuhkiin?

Terveempi maailma

Kustantajan hinta

12,00 

G

Tiedekulmapokkari 5

Terveempi maailma

Kuinka vastaamme globaaleihin terveysuhkiin?

Terveempi maailma -pokkarissa eturivin tutkijat kertovat globaalien terveysuhkien lisäksi ratkaisuista, joilla voidaan edistää ihmiskunnan hyvinvointia ja kehittää terveydenhuoltoa.Teos on viides osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla.

Kirjan tiedot

2022
ISBN 9789523451728
Nidottu, pokkari
152 sivua
KL T59
Kansi: Ville Karppanen

Kuinka geenitieto tukee meitä taistelussa sairauksia vastaan? Voidaanko globaaleja terveyseroja pienentää? Onko bakteerinsyöjistä apua, jos antibiootit eivät enää toimi?

Ihmiset tekevät jatkuvasti terveysvalintoja, mutta hyvinvointiimme vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten geenit ja elinympäristömme. Lisäksi ihmisten ja eläinten terveys sekä ympäristön tila kietoutuvat toisiinsa arvaamattomin tavoin – tämä näkyy niin taudinaiheuttajien leviämisessä kuin antibioottiresistenssissä, josta on puhuttu hiljaisena pandemiana.

Terveempi maailma -pokkarissa eturivin tutkijat kertovat globaalien terveysuhkien lisäksi ratkaisuista, joilla voidaan edistää ihmiskunnan hyvinvointia ja kehittää terveydenhuoltoa. He avaavat esimerkiksi biopankkien ja tekoälyn mahdollisuuksia diagnostiikassa ja hoidoissa sekä pohtivat, miten jätevesien tutkimus voi auttaa varautumaan tuleviin pandemioihin.

Teos kuuluu Tiedekulmapokkari-sarjaan, joka on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa. Sarja tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla.

Helsingin yliopiston Tiedekulma on yliopiston olohuone, joka tuo yhteen tieteen, tutkijat ja suuren yleisön. Pokkarisarja nostaa esiin tutkitun tiedon näkökulmia ja ajankohtaisia aiheita, joihin pääsee tutustumaan myös Tiedekulman ohjelmasarjoissa.

sydan-vihrea

Muut kirjoittajat

Kirjoittajat

Teemu Gunnar on oikeuskemiayksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Yksikkö on oikeustoksikologian ja oikeusgenetiikan kansallinen asiantuntijakeskus, jossa on myös Suomen ainoa maailman antidopingjärjestön akkreditoima dopingtestauslaboratorio. Gunnar on vastannut huumeisiin liittyvistä jätevesiseurannoista niiden kansallisen toteuttamisen alusta saakka.

Sampsa Hautaniemi on systeemibiologian professori Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää laskennallisia menetelmiä, joiden avulla voidaan selittää, miten syöpäkasvaimet tulevat vastustuskykyisiksi syöpälääkkeille, ja löytää tehokkaita lääkeyhdistelmiä taudin uusiutuessa. Hän johtaa kansainvälistä DECIDER-projektia, joka tähtää lääkeresistenssin voittamiseen munasarjasyövässä tekoälymenetelmien avulla.

Nina Kaminen-Ahola on epigenetiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Hän tutkii mekanismeja, joilla ympäristötekijät yhdessä perinnöllisten tekijöiden kanssa vaikuttavat sikiönkehitykseen ja yksilön terveyteen.

Mari Kaunisto on ihmisgenetiikan dosentti, joka työskentelee Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) Helsingin yliopistossa. Hän on tiedeviestintään erikoistunut geneetikko, jota kiinnostaa geneettisen tutkimuksen mahdollisuuksista ja tuloksista kertominen yleistajuisesti. Kaunisto vastaa FinnGen-tutkimushankkeen ulkoisesta viestinnästä ja osallistuu aktiivisesti biopankkien viestinnän kehittämiseen. Hänen omat tutkimusprojektinsa painottuvat kivun genetiikkaan.

Elina Oinas on sosiologian professori Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanissa. Hän tutkii sukupuolen ja terveyden yhteiskunnallisia kysymyksiä globaalin eriarvoisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmasta sekä feminististä tiedon ja tieteen politiikkaa.

Hanna Ollila on ryhmänjohtaja Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) Helsingin yliopistossa. Ollilan tutkimus keskittyy autoimmuunisairauksiin, unihäiriöihin ja infektioihin. Hänet tunnetaan erityisesti narkolepsian ja Lymen taudin genetiikan ja immunogenetiikan asiantuntijana.

Aarno Palotie, professori, toimii Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ihmisgenetiikan tutkimusohjelman johtajana Helsingin yliopistossa sekä ryhmänjohtajana Broad Institute of MIT and Harvard -tutkimuslaitoksessa ja Massachusetts General Hospitalissa. Palotie hyödyntää suurien potilas- ja väestöaineistojen genomitietoa sairauksien syiden selvittämiseksi. Hän on FinnGen- tutkimushankkeen tieteellinen johtaja ja on aiemmin vetänyt useita neuropsykiatrisiin sairauksiin keskittyneitä kansainvälisiä tutkimushankkeita.

Tarja Pitkänen on ympäristöterveyden apulaisprofessori Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla. Hän työskentelee myös johtavana asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston asiantuntijamikrobiologiayksikössä. Työssään hän tutkii veden välityksellä leviäviä taudinaiheuttajamikrobeja.

Mikael Skurnik on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan bakteriologian professori (emeritus). Hän on 40 vuoden ajan tutkinut bakteerien taudinaiheuttamismekanismien genetiikkaa ja molekyylibiologiaa käyttäen malliorganismina Yersinia-suvun bakteereita (mm. paiseruton aiheuttaja Yersinia pestis). 2000-luvulla hänen tutkimuksensa suuntautui yhä enemmän bakteriofageihin eli bakteereita infektoiviin viruksiin. Viime vuosikymmenen hän on keskittynyt faagihoitolaboratorion perustamiseen ja faagihoidon aloittamiseen Suomessa.

Marko Virta on mikrobiologian professori Helsingin yliopistossa ja Suomen Akatemian rahoittaman Mikrobilääkeresistenssin tutkimuksen monitieteisen huippuyksikön johtaja. Hän tutkii antibioottiresistenssiä erilaisissa ympäristöissä globaalin terveyden näkökulmasta ja on kiinnostunut tekemään yhteistyötä eri tieteenalojen asiantuntijoiden kanssa.

sydan-vihrea

Saatat myös pitää...

Tilaa uutiskirje

Etukoodilla -15% normaalihinnoista ja ilmainen toimitus seuraavalle tilaukselle!

Vieritä ylös