Gaudeamuksen vertaisarviointiprosessi ja ohjeita arvioijalle

Gaudeamuksen kirjat käyvät läpi vertaisarviointiprosessin ennen kustannuspäätöksen tekemistä. Käsikirjoitukset lähetetään vertaisarvioitaviksi vähintään kahdelle Gaudeamuksen valitsemalle asiantuntijalle.

Gaudeamuksen vertaisarviointikäytäntö on nimetön molempiin suuntiin. Asiantuntija saa arvioitavakseen nimettömän käsikirjoituksen, eikä vertaisarvioijien henkilöllisyyttä kerrota kirjoittajalle. Tästä voidaan poiketa erikseen etukäteen sovittavalla tavalla.

Arvioijan tehtävänä on ottaa kantaa siihen, kannattaako käsikirjoitus (1) julkaista sellaisenaan tai (2) julkaista, mikäli siihen tehdään esitetyt muutokset, vai (3) suositteleeko arvioija, että käsikirjoitusta ei julkaista.

Gaudeamus välittää referee-lausunnot tiedoksi käsikirjoituksen tekijöille. Tekijät saavat tässä vaiheessa yleensä palautetta siitä, millaisia muutoksia käsikirjoitukseen olisi vielä tarpeen tehdä. Myönteinen referee-lausunto ei ole vielä kustannuspäätös.

Lausunnon luvatessaan asiantuntija vahvistaa ymmärtävänsä seuraavat periaatteet ja sitoutuu niihin:

Asiantuntijalausunnon tarkoituksena on auttaa kustantajaa päättämään tarjotun käsikirjoituksen tai hanke-ehdotuksen kohtalosta. Lausunto auttaa myös kirjoittajaa, jos mukana on konkreettisia ehdotuksia käsikirjoituksen parantamiseksi. Kopio lausunnosta lähetetään siis eteenpäin kirjoittajalle.

Arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Onko teksti tieteellisen mittapuun mukaan pätevää? Onko siinä uutta tieteellistä tietoa?
• Onko teksti järkevä ja mielekäs tieteellisen/yhteiskunnallisen/ammatillisen keskustelun kannalta ja käsitelläänkö siinä olennaisia asioita? Tuoko se tähän keskusteluun uusia näkökulmia?
• Mikä on käsikirjoituksen kohdeyleisö? Sopiiko käsikirjoitus ainoastaan kyseistä tieteenalaa hyvin tunteville vai laajemminkin tieteestä kiinnostuneelle yleisölle?
• Tunteeko kirjoittaja aihepiirinsä olennaisen kirjallisuuden?
• Tekeekö kirjoittaja tekstissään sen, mitä johdannossa lupasi? Onko tekstin tehtävänasettelu selkeä, ja pysyykö kirjoittaja siinä?
• Perusteleeko kirjoittaja väittämänsä? Tukeeko tekstissä esitetty asia päätelmiä?
• Onko kirjoituksen rakenne selkeä ja tasapainoinen ja esitetäänkö asia sujuvasti ja ymmärrettävästi?
• Onko käsikirjoitus eheä ja perusteltu kokonaisuus, jonka osat tukevat toisiaan?
• Vastaavatko otsikot sisältöä?
• Ovatko asiat oikeassa järjestyksessä ja esitetäänkö ne merkitykseensä nähden oikean kokoisina ja oikealla tarkkuudella?
• Onko tekstissä olennaisia puutteita tai pitäisikö joitain kohtia karsia ja tiivistää? Mitä käsikirjoituksessa pitäisi ehdottomasti korjata?
• Mikä on kirjoituksen kuvituksen ja tekstin suhde? O(lisi)vatko kuvat informatiivisia ja tarpeellisia?

Jos asiantuntija pitää käsikirjoituksen lähteitä tai niiden käytön tapaa puutteellisena, hänen tulisi auttaa kirjoittajaa eteenpäin ehdottamalla tälle olennaista kirjallisuutta. Mitkä ovat ne keskeiset lähteet, jotka asiantuntijan mielestä puuttuvat käsikirjoituksesta? Kuka on sanonut saman asian aikaisemmin?

Jos käsikirjoitus on vahvasti päällekkäinen aiemmin julkaistun aineiston kanssa, tämä on saatettava kustantajan tietoon. Myös epäily plagioinnista sekä puutteet sitaattien tai lähteiden merkinnässä on syytä tuoda esille.

Gaudeamus ja asiantuntija sopivat lausunnolle määräajan, johon mennessä lausunto kirjoitetaan. Sovituissa aikatauluissa on pysyttävä ja mahdollisista viivästyksistä kerrottava.

Kaikkia käsikirjoituksia ja niihin liittyvää materiaalia suojaa tekijänoikeus. Kaikki arvioitavat käsikirjoitukset ovat siis luottamuksellista aineistoa, ja tiedostoja ja tulosteita pitää käsitellä tämän mukaisesti. Lausunnonantaja sitoutuu vaitiolovelvollisuuteen. Käsikirjoituksesta ei saa keskustella eikä sitä saa näyttää ulkopuolisille, ellei asiasta perustellusti sovita kustantajan kanssa. Julkaisemattoman käsikirjoituksen sisältöä ei saa käyttää hyväksi ilman lupaa. Arvioija saa mainita esimerkiksi ansioluettelossaan toimineensa vertaisarvioijana Gaudeamukselle, mutta hän ei saa kertoa, mille käsikirjoituksille.

Lausunnosta ei makseta palkkiota, mutta asiantuntija-arviointitehtävät lasketaan tieteelliseksi ansioksi. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on varmistaa julkaistavien kirjoitusten korkea tieteellinen taso. Arviointi on arvostettu luottamustehtävä, joka palvelee koko tiedeyhteisön etua.

Arvioijien valinnassa pyritään ottamaan huomioon jääviyssuhteet. Jos asiantuntijalla on ilmeinen eturistiriita käsikirjoituksen sisällön tai kirjoittajan kanssa tai hän on muuten osallinen asiaan, on tämä tuotava julki Gaudeamukselle.

Asiantuntijalausunto kirjoitetaan asiallisesti, kannustavasti ja mahdollisimman perustellusti. Ilkeys ja tylyys eivät kuulu lausuntoon. Erilaiset, arvioijan omista näkemyksistä poikkeavat tulkinnat eivät ole virheitä tai puutteita. Lausunnon kirjoittamista ohjaavat käsikirjoituksen parantamisen ja julkaisukuntoon saattamisen tavoite sekä kysymys: ”Millaista kritiikkiä itse haluaisin saada työni tueksi?”

Nämä ohjeet perustuvat Suomen tiedekustantajien liiton ohjeisiin vertaisarvioinnista.

Keväällä 2015 Gaudeamus on ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen. Gaudeamus on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.