Jeremy Gould & Katja Uusihakala (toim.): Tutkija peilin edessä

9789524953818Miten tutkijan henkilökohtaiset piirteet – ikä, sukupuoli, uskonto, etnisyys, luokka-asema sekä kulttuurisesti opitut ajattelutavat – vaikuttavat etnografisesta kenttätutkimuksesta muodostuvaan tietoon? Onko tutkijan mahdollista hallita näiden piirteiden vaikutusta? Miten muodostaa henkilökohtaisista havainnoista tieteellisiksi tutkimustuloksiksi kelpaavaa tietoa?

Tutkija peilin edessä luotaa ihmistieteiden peruskysymyksiä. Suomalaisten tutkijoiden tapaustutkimusten ja henkilökohtaisten kokemusten avulla kirja tarkastelee, miten tieto syntyy tutkijan ja tutkittavan välisessä vuorovaikutussuhteessa.

Kirjan etnografiset tapaustutkimukset kuljettavat lukijan poliittisten aktivistien Kairosta sisällissodasta toipuvaan Ugandaan ja edelleen Namibian entisten vapaustaistelijoiden pariin. Etelä-Afrikassa tarkastellaan valkoisten siirtolaisyhteisöjä, Kuubassa sukupuolta ja seksuaalisuutta ja Boliviassa poliittisen eliitin ”hyvän elämän” politiikkaa. Suomi on tutkimuksen kenttänä venäläisyyden merkitysten analyysille. Tutkijat käyvät läpi kiperiäkin kohtaamisia sekä arkoja ja arkisia tilanteita ja tuntemuksia, joissa kirjoittajat joutuvat koettelemaan ymmärryksensä tai suvaitsevuutensa rajoja.

”Vaikka tiede elää illuusiosta, että tutkija valitsee tutkittavansa, etnografisessa kenttätyössä asia on useinkin aika lailla toisinpäin: antropologi on riippuvainen niistä ihmisistä, jotka avaavat hänelle kotinsa, sydämensä, elämänsä ja ottavat hänet osaksi yhteisöään. Samalla tutkija myös kategorisoidaan tiettyyn asemaan ja tiettyjen sosiaalisten odotusten, ennakkokäsitysten ja arvausten kohteeksi.” Heidi Härkönen

”Tutkijan vastuu ei pääty kentältä poistumiseen. Tutkimuseettisten ohjeiden mukaisesti antropologien tulee olla tietoisia siitä, että se, mitä he kirjoittavat tutkittavistaan, voi tavalla tai toisella vaikuttaa heidän asemaansa haitallisesti.” Katja Uusihakala

”Etnografisen tutkimuksen kulmakiviin kuuluu ennen kaikkea avoin lähestymistapa empiirisen materiaalin keruussa, tarkoittaen ettei tutkija ole sidoksissa hypoteeseihin tai oletuksiin tutkimuksen kulusta. Toiseksi, materiaalin keruu ja sen jatkuva tulkinta ovat erottamattomia tutkijan työssä. Kenttätyö kotona on ennen kaikkea, kirjaimellisesti, ’uppoamista’ kenttään: se on elämäntapa sisältäen valmiuden osallistuvaan havainnointiin minä hetkenä tahansa.” Helena Jerman

Sisällys

Toimittajat

Jeremy Gould, VTT; kansainvälisen kehitystyön professori, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
Katja Uusihakala, VTT; tutkija, sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Helsingin yliopisto

Muut kirjoittajat

Henni Alava, VTM; tohtorikoulutettava, kehitysmaatutkimus, Helsingin yliopisto
Helena Jerman, VTT; tutkija, kehitysmaatutkimus, Helsingin yliopisto
Heidi Härkönen, VTT; sosiaali- ja kulttuuriantropologi
Lalli Metsola, VTT; tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Henri Onodera, VTT; tutkijatohtori, Svenska social- och kommunalhögskolan, Helsingin yliopisto
Eija Ranta, VTT; tutkijatohtori, kehitysmaatutkimus, Helsingin yliopisto

Laita hyvä kiertämään: