Ilkka Hanski: Tutkimusmatkoja saarille

PrintElämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä piirteitä. Eliölajeja on syntynyt ja sammunut vuosimiljoonien saatossa, mutta evoluutiota tapahtuu edelleen, aivan silmiemme edessä. Kun ympäristöolot muuttuvat, lajit voivat joko sopeutua uusiin olosuhteisiin, etsiytyä sopivaan ympäristöön tai kadota.

Akateemikko Ilkka Hanskin tutkimukset kuudelta saarelta ympäri maailmaa – Borneon sademetsistä piskuiselle Haminanluodolle – auttavat ymmärtämään, mitä luonnon monimuotoisuus on ja miten se on kehittynyt. Lähes puolen vuosisadan aikana kertyneet havainnot kertovat myös ennennäkemättömän nopeista muutoksista, jotka ovat ihmisen aiheuttamia. Miten eri eliölajit reagoivat ilmaston lämpenemiseen? Mitä tarkoittaa luonnon globalisaatio? Mitä ovat vieraslajit, ja miksi ne uhkaavat monimuotoisuutta? Miten kaikki tämä vaikuttaa ihmiseen?

Tutkimusmatkoja saarille on maailmanlaajuisesti arvostetun ekologin mukaansatempaava kertomus elämäntyöstään. Samalla se on vaikuttava puheenvuoro luonnon monimuotoisuuden vaalimisen puolesta.

“Yöllä tropiikissa (…) kirkas valo houkuttelee yöperhosia, kovakuoriaisia, kummitussirkkoja ja muita hyönteisiä. (…) Hyönteiset saapuvat pimeästä viidakosta luonnonrikkauden lähettiläinä.”

”En ollut käynyt tropiikissa koskaan aikaisemmin, ja nyt olin kaikista mahdollisista paikoista juuri Borneossa! Nuorelle ekologille se merkitsi unelmien täyttymystä. Olisin voinut juosta ensimmäisen kiitorataa ylittävän perhosen perään, mutta minun oli kuitenkin käveltävä matkaseuralaisteni kanssa passintarkastuksen ja tullin läpi.”

 ”Kun koko planeetta on käytettävissä, on helppo unohtaa, että mitään rajoja tai rajoituksia onkaan. Kaikesta huolimatta rajat ovat olemassa. Nykymenolla ihmiskunta ylittää ne ennemmin tai myöhemmin, kun miljardit ihmiset kuluttavat luonnonvaroja kehittyneen tieteen ja tekniikan avulla ja väistämättä tuhoavat ympäristöä.”

Sisällys

Kirjoittaja

Hanski tutkimusmatkalla Madagaskarissa Marojejyn kansallispuistossa. Kuva: Hanskin tutkimusryhmä.
Hanski tutkimusmatkalla Madagaskarissa Marojejyn kansallispuistossa. Kuva: Ilkka Hanskin tutkimusryhmä.

Akateemikko Ilkka Hanski (1953–2016) oli maailman merkittävimpiä tutkijoita ekologian ja evoluutiobiologian alalla. Hän työskenteli Helsingin yliopistossa vuodesta 1980 ja johti Suomen Akatemian huippuyksiköihin kuuluvaa Metapopulaatiobiologian tutkimuskeskusta.

Hänelle myönnettiin useita suuria tiedepalkintoja, muun muassa Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian Crafoord-palkinto, niin sanottu pikku-Nobel. Keväällä 2016 hänelle myönnettiin ensimmäisenä eurooppalaisena espanjalaisen BBVA-säätiön Frontiers of Knowledge -palkinto uraauurtavasta työstään metapopulaatiobiologian alalla.

Ilkka Hanskin tutkimukset ovat lisänneet lajien tuntemusta, ja hänen mukaansa on nimetty muun muassa Madagaskarin kotoperäiset lantakuoriaiset Helictopleurus hanskii ja Nanos hanskii.

”Olisi riittämätöntä sanoa, että Ilkka oli intohimoinen tutkija. Näytti siltä, ettei hän nauttinut mistään niin paljon kuin tieteellisestä keskustelusta painokas sävy äänessään ja leikillinen hymy kasvoillaan. (…) Ilkan perintöä eivät ole ainoastaan hänen omat tieteelliset saavutuksensa vaan myös kaikki hänen kouluttamansa tieteentekijät.”
Anthony R. Ives, ekologian professori Wisconsinin yliopistossa ja Ilkka Hanskin pitkäaikainen ystävä.

Katso Ilkka Hanskin jäähyväisluento tästä.

Kuva: Hanskin tutkimusryhmä
Helictopleurus hanskii. Kuva: Ilkka Hanskin tutkimusryhmä
Kuva: Ilkka Hanskin tutkimusryhmä
Nanos hanskii. Kuva: Ilkka Hanskin tutkimusryhmä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Laita hyvä kiertämään: