Ilmari Vesterinen: Shintolaisuus

Shintolaisuus on kokonaisesitys Japanin omaperäisestä ja vanhakantaisesta uskonnosta, jonka juuret ovat shamanismissa ja animismissa. Teos esittelee shintolaisuuden keskeiset muodot ja olennaiset piirteet sekä valottaa kulttuurihistoriallisia olosuhteita, joissa shintolaisuus on syntynyt ja muuttunut.

Shintolaisuuden mytologisesti rikkaaseen maailmaan kuuluvat esivanhempien, sankarien ja suurmiesten palvonta, rituaalisen puhtauden vaatimus, moninaiset uhritoimitukset, rukoukset, pyhiinvaellukset, taide ja kauneus. Shintolaisuus näkyy arjessa monin tavoin, ja se korostaa ihmissuhteita, paikallisuutta ja suvaitsevaisuutta. Myös luonnon elollistaminen ja palvonta sekä kunnioittava suhtautuminen luonnonilmiöihin kuuluvat shintolaisuuteen.

”Dharman hedelmä ja kukka ovat buddhalaisuutta, oksat ja lehdet kungfutselaisuutta, ja sen runko ja juuret ovat shintolaisuutta.”
– Yoshida Kanetomo (1435–1511)

”Tämän teoksen alku on ihmettelyssä. Jo ensimmäisellä Japanin-matkallani 1970-luvulla viipyilin tuntikausia shintolaisissa ja buddhalaisissa sakraalirakennuksissa ihmetellen, katsellen ja kysellen. Minut lumosivat pyhäköiden yksinkertaiset ja pelkistetyt muodot, ihmisten verkkaiset askelet, pappien ja mikojen vaatteet, palvelusten joutuisuus.”

Ilmari Vesterinen on Jyväskylän yliopiston kulttuuriantropologian emeritusprofessori ja Helsingin yliopiston Japanin tutkimuksen dosentti. Hän on kirjoittanut mm. Japanista, Koreasta, Virosta, ainuista, geishoista, hutteriiteista, amisheista, kielentutkimuksesta ja kulttuuriantropologian erityiskysymyksistä.

Laita hyvä kiertämään: