Kulkemattomat polut on Vuoden Historiateos 2017

Teos tutustuttaa erilaisiin reitteihin, joita pitkin Suomen historia olisi voinut kulkea.

Nils Erik Villstrandin ja Petri Karosen toimittama Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia on valittu Vuoden Historiateos 2017 -palkinnon saajaksi. Teoksen muita kirjoittajia ovat Pertti Haapala, Sari Katajala-Peltomaa, Ulla Koskinen, Pirjo Markkola ja Marjaana Niemi. Vuoden Historiateos -kilpailun järjesti Historian Ystäväin Liiton hallitus.

Kulkemattomat polut tutustuttaa erilaisiin reitteihin, joita pitkin Suomi olisi voinut historiassa edetä. Teoksessa historiantutkijat arvioivat ja tekevät näkyväksi eri aikojen suomalaisten mahdollisuuksia ja valintoja sadan vuoden välein vuodesta 1417 nykypäivään asti. Mitä olisi tapahtunut, mikäli käytettävissä olleista vaihtoehdoista olisi valittu jokin toinen kuin lopulta toteutunut?

Vuoden Historiateos julkistettiin Suomalaisten Historiapäivien avajaisissa Lahden Sibeliustalossa 9.2.2018. Palkintolautakuntaan kuuluvat professori Marjatta Hietala (puheenjohtaja), professori Sirkka Ahonen, professori Aura Korppi-Tommola, FM ja lehtori Markku Liuskari.

Palkintoperusteluja:

Kirja on hyvä esimerkki Suomessa vähän harrastetusta kontrafaktuaalisesta historiantutkimuksesta, jossa keskitytään vaihtoehtoisiin ja avoimiin tilanteisiin.”

Harva tulee miettineeksi, miten merkittäviä hetkiä elettiin poikkileikkausvuosina 1417 ja siitä edelleen sadan vuoden välein aina vuoteen 2017 saakka. Tutkijoiden oli selvitettävä toimijoiden viitekehykset ja toimintaympäristöt päätöksentekohetkellä. Jos näinä vuosina olisikin tehty toisia päätöksiä, historian kulku olisi muuttunut. Kirjoittajat siis pohtivat suomalaisten mahdollisuuksia ja valintoja sadan vuoden harppauksin. Keskeisiä kysymyksiä ovat: ’miten päädyimme tähän?’ ja ’mitä tästä voi tulla’ ja mitä olisi tapahtunut Suomelle, jos olemassa olevista vaihtoehdoista olisi valittu toinen.

Teoksen alussa esitetään myös katsaus kontrafaktuaalisen historian traditioihin ja riskiyhteiskunta-käsitteeseen. Viimeistään tämän teoksen lukemisen jälkeen on selvää, että Suomen historiaa ei voi selittää kehityksellä kohti kansallisvaltiota.”

Lue lisää teoksesta täältä.

Lisätietoja: marjatta.hietala@uta.fi ja toimisto@historianyst.fi

Palkintoehdokkaat (aakkosjärjestyksessä):

1. Henrik Meinander, Gustaf Mannerheim. Aristokraatti Sarkatakissa, Otava
2. Nils Erik Vilstrand ja Petri Karonen (toim.), Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen Historia, Gaudeamus
3. Lasse Kangas, Läpi harmaan kiven, kauppaneuvos Samuli Harima 1879-1962, Verbatum
4. John Simon, Mahdoton sota. Kun suomenjuutalaiset taistelivat Natsi-Saksan rinnalla. Siltala
5. Ilari Aalto ja Elina Helkala: Matka muinaiseen Suomeen, Atena
6. Pekka Visuri, Saksan kenraali Suomen päämajassa 1941, Docendo
7. Martti Häikiö, Suomen leijona. Svinhufvud itsenäisyysmiehenä, Docendo
8. Perttu Immonen, Suomen rahvaan historia, Atena
9. Risto Volanen, Suomen synty ja kuohuva Eurooppa, Otava
10. Lasse Lehtinen, Tanner. Itsenäisen Suomen mies, Otava
11. Timo Vihavainen, Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Sergei Zuravljov, Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset kansiot, Docendo
12. Lasse Laaksonen, Viina, hermot ja rangaistukset – Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918-1945, Docendo

Laita hyvä kiertämään: