Kolme teosta Vuoden tiedekirja -finaaliin

Jaakko Tahkokallion Pimeä aika, Lasse Lehtosen Japanilainen musiikki ja Toni Alarannan Turkin historia ovat ehdokkaina Vuoden tiedekirja -palkinnon saajiksi.

Gaudeamukselle satoi menestystä Vuoden tiedekirja -kilpailun finaalin ehdokasasettelussa. Ehdolle valittiin peräti kolme teosta: Jaakko Tahkokallion Pimeä aika, Lasse Lehtosen Japanilainen musiikki ja Toni Alarannan Turkin historia.

Vuoden tiedekirjana palkitaan vuonna 2019 ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon jakavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. Vuoden 2019 raatiin kuuluvat professori Tuomas Forsberg, professori Minna Palmroth ja emeritusprofessori Nils Erik Villstrand. Raadin sihteerinä toimii TSV:n viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki. Palkintosumma on 10 000 €, ja palkinto rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä käyttökorvauksilla.

“Valintaperusteissa korostettiin aiheen ajankohtaisuutta ja sitä, mitä kannattaisi lukea juuri nyt. Raati kiinnitti arvioissaan huomiota sisällön yllätyksellisyyteen sekä siihen, kuinka teos pystyy avartamaan lukijansa maailmankuvaa. Parhaimmillaan teoksista välittyi myös hyvä tieteellinen synteesi”, TSV kertoo tiedotteessaan.

Ehdokkaat

Syksyllä 2019 ilmestynyt Pimeä aika oikoo kymmenen yleistä väärinkäsitystä keskiajasta. Ajatus pimeästä keskiajasta elää sitkeästi: ajanjakso on nähty synkkänä kautena antiikin ja renessanssin loiston välissä, ja kuvaa on myös pönkitetty esimerkiksi elokuvissa ja peleissä. Tahkokallio purkaa kirjassa lennokaasti esimerkiksi noitavainoihin, sodankäyntiin ja antiikin perintöön liittyviä myyttejä. Hän työskentelee Kansalliskirjastossa keskiaikaisten aineistojen ja vanhojen karttojen parissa.

Tilaa Pimeä aika >>

Lasse Lehtosen Japanilainen musiikki -kirjassa esitellään japanilaisen musiikkikulttuurin koko kirjon salaperäisestä, keisarillisen hovin seesteisestä tunnelmasta riehakkaaseen kabuki-teatteriin, orkestraalisiin taideteoksiin ja pop- ja rock-hitteihin. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen perusteos kertoo muun muassa, miksi japanilaiset rakastavat karaokea, kuinka taiko-rummuttajien hypnoottinen syke valloitti maailman, miksi Japanissa populaarimusiikilla on niin poikkeuksellinen asema ja miten maasta tuli peli- ja elokuvamusiikin suurvalta. Lehtonen on japanilaiseen musiikkiin erikoistunut tutkija Helsingin yliopistossa.

Tilaa Japanilainen musiikki >>

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan Turkin historia esittelee maan vaiheita itsenäisyyssodan sankarin Mustafa Kemal Atatürkin ajasta Recep Tayyip Erdoğaniin, jonka kaudella valtaa on kasattu yhä voimakkaammin presidentille. Teos vie Turkin modernisoitumiskamppailuista niin sotilasvallankaappauksien melskeisiin, Eurooppa-politiikan käänteisiin kuin Turkin nousuun maailmanpolitiikan aktiiviseksi peluriksi. Palkintoehdokkuus on Alarannalle jo toinen, sillä Turkin historia valittiin myös Vuoden historiateos 2019 -ehdokkaaksi.

Tilaa Turkin historia >>

Palkinto jaetaan 16.3.2020 klo 17.00 TSV:n kevätvastaanotolla Tieteiden talolla.

Laita hyvä kiertämään: