Janne Kivivuori, Mikko Aaltonen, Matti Näsi, Karoliina Suonpää & Petri Danielsson: Kriminologia

Miksi toiset ihmiset tekevät enemmän rikoksia kuin toiset? Mistä syystä laittomuudet kasaantuvat joillekin alueille? Miten köyhyys, ihmisen persoonallisuus ja sosiaalinen kontrolli vaikuttavat rikollisuuteen? Millä tavoin rikollisuus on muuttunut ajan saatossa?

Kriminologia tutkii arkaluontoisia ilmiöitä, sillä rikoksen tekijä ei yleensä halua tekoaan muiden tietoon. Myös rikoksen uhri voi pyrkiä mieluiten unohtamaan kokemuksensa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kysymykset rikollisuudesta ja turvallisuudesta ovat kuitenkin tulleet yhä tärkeämmiksi.

Kriminologia vastaa näihin kysymyksiin uusimman tutkimustiedon avulla. Teoksessa tarkastellaan myös uusia rikosuhkia, kuten kyberrikollisuutta ja terrorismia, sekä rikollisuuden ehkäisemisen keinoja. Kuinka voidaan saavuttaa entistä turvallisempi, kansalaisia oikeudenmukaisesti kohteleva yhteiskunta?

”Viime vuosina rikoskäyttäytymisen määrän vertailevaan tutkimukseen on käytetty myös luonnontieteellisiä menetelmiä. Esimerkiksi huumeiden käytöstä jää viemäriverkostoon ja ympäristöön jäämiä, joita mittaamalla voidaan arvioida eroja laittomien huumeiden käytössä esimerkiksi kaupunkien tai eri ajankohtien välillä.”

”Suomessa katuväkivalta on vähentynyt viimeisen 35 vuoden aikana, kun taas työpaikkaväkivalta lähti selvään nousuun 1990-luvulla. Tuolloin turvallisuustilanne heikkeni erityisesti sosiaalitoimen ja terveydenhuollon naisaltaisilla aloilla, ja samalla myös koetut uhkailut lisääntyivät yleisesti.”

”Tietotekniikan rikollinen hyödyntäminen alkoi melkein heti teknologisen muutoksen avautuessa. Ensimmäinen tietokonevirus, Creeper, kehitettiin jo vuonna 1971”

”Terrorismi ei tutkimuksen valossa liity sosiaalisesti huono-osaisiin alueisiin eikä köyhyyteen; tämä näyttäisi pätevän varsin erilaisiin terrorismin aatteellisiin muotoihin.”

Sisällys

Kirjoittajat

Janne Kivivuori. Kuva Siru Danielsson.

Janne Kivivuori, VTT, on kriminologian professori Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät kriminologian historiaan, teoriaan ja menetelmiin sekä rikollisuuden mittaamiseen.

 

 

 

 

 

 

Mikko Aaltonen. Kuva Siru Danielsson.

Mikko Aaltonen, VTT, on erityisasiantuntija oikeusministeriössä. Aaltosen tutkimus on kohdistunut elämänkaarikriminologiaan ja nuorten syrjäytymiseen rikollisuuden taustatekijänä.

 

 

 

 

 

 

Matti Näsi. Kuva Gaudeamus

Matti Näsi, VTT, toimii kriminologian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee nuorten rikollisuutta, mediaa ja pelkoja sekä rikollisuuden uusia muotoja.

 

 

 

 

 

 

Karoliina Suonpää. Kuva Gaudeamus

Karoliina Suonpää, VTM, työskentelee Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkijana. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät vakavaan väkivaltarikollisuuteen ja sen taustatekijöihin.

 

 

 

 

 

 

 

Petri Danielsson. Kuva Siru Danielsson.

Petri Danielsson, VTM, toimii suunnittelijana Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Hänen erityisalaansa ovat rikosuhritutkimukset sekä alueelliset erot rikollisuudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Laita hyvä kiertämään: