Neuvostoliitossa suomalaisturisti saattoi lyödä rahoiksi länsimaisilla vaatteilla ja tavaroilla, joita paikalliset trokarit ostivat ja myivät eteenpäin. Kun ruplilla sitten sai mielin määrin vodkaa, samppanjaa ja kaviaaria, Leningradin-reissuista tuli monille kuin huumetta.
Tekniikka on läsnä kaikkialla ja säätelee vahvasti kulttuurin ja yhteiskunnan kehitystä. Mutta auttaako tekniikka ihmiskuntaa kukoistamaan, vai ajaako se maapallon kohti tuhoa? Mikä on tekniikan ja tieteen ero? Voivatko robotit tulla tietoisiksi ja ottaa vallan ihmisiltä?
Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansainväliseen mediakohuun. Kaiken tomun ja myllerryksen keskellä seisoo suomalainen runoilija ja maanmittari Valter Juvelius (1865–1922). Kuka Juvelius oikein on, ja miten hän on tilanteeseen päätynyt?
Mitä on ihminen? Erilaiset elämäntilanteet nojaavat eri ihmiskäsityksiin: lääkärin vastaanotolla olemme rationaalisen ihmiskuvan piirissä, kirkolliset toimitukset kantavat kristillistä ihmiskuvaa, mindfulness-harjoituksissa on läsnä niiden buddhalainen tausta ja jylhää luontoa ihaillessamme ilmennämme romanttista, tunteita korostavaa ihmiskäsitystä.
Huhtikuussa 1900 Nokian Pitkäniemen mielisairaalaan tuotiin potilaaksi alakuloisuudesta, hallusinaatioista ja pakonomaisista seksuaalisista haluista kärsinyt nuorukainen, Maurits, joka kuvitteli, että hänen päässään eli hämähäkki. Diagnoosiksi annettiin nykyistä skitsofreniaa edeltänyt dementia praecox eli nuoruuden tylsistyminen. Mauritsia pidettiin sairaalassa yksitoista vuotta, kunnes hänet vapautettiin parantumattomana.
Aivotutkimus kiinnostaa yhä enemmän paitsi tiedeyhteisöä myös tavallisia ihmisiä. Aivotutkijoilta kysytäänkin selityksiä mitä moninaisimpiin inhimillisen elämän kysymyksiin. Kun ihmisen toimintaa perustellaan aivotutkimuksen keinoin, tarjotaan usein hieman liiankin yksinkertaistavia selityksiä.
Suomi on muihin Euroopan maihin verrattaessa kotouttamispolitiikan edelläkävijöitä. Millaista tuo politiikka on, ja mitä meillä käytännössä tehdään? Entä missä on epäonnistuttu ja mitä pitäisi tehdä toisin?
”Seison kuin lintu häkkinsä kynnyksellä levitetyin siivin. Minä matkustan, ystäväni: matkustan ulkomaille.” Näin kirjoitti 23-vuotias Frans Mikael Franzén toukokuussa 1795, kun hän nousi purjelaivaan Turun Pikisaaren satamassa. Nuori yliopistomies oli täynnä odotusta, pääsisihän hän nyt ensi kertaa Lontoon ja Pariisin kaltaisiin sykkiviin suurkaupunkeihin.
