Carl von Linné määritteli vielä vuonna 1757, että eurooppalaiset ovat ”keltaruskeahiuksisia ja sinisilmäisiä”. Tuntemattoman määrittely on historiassa osoittautunut oman elinpiirinsä sokeuttamille tutkijoille vaikeaksi. Esimerkiksi hirviöt, noidat ja puoli-ihmiset ovat kautta aikojen olleet käteviä kategorioita, joihin voi siivota itselle vieraat ja pelottavan tuntuiset olennot. Antropologia esittelee kulttuurien tutkimuksen käytännön työtä, keskeisimmät […]
Miksi huonosta johtajuudesta vaietaan? Kuinka työlainsäädännön puitteissa voidaan itse asiassa edistää henkilöstön pahoinvointia? Kiusaaminen, tehottomuus, arvottomuuden tunteet ja tukala ilmapiiri ovat ongelmia monella työpaikalla. Perimmäinen syy on usein puutteellisessa, jopa kelvottomassa johtamisessa. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin johtajalla, vaan vääristynyttä vuorovaikutusta voi ylläpitää myös muu henkilöstö, ja taustalla voivat vaikuttaa […]
Arvostelukyvyn kritiikki on Immanuel Kantin (1724–1804) kriittisen filosofian kolmas ja viimeinen osa. Estetiikan klassikko rakentaa siltaa kausaalilakien maailman sekä tahdonvapauden ja moraalisten päämäärien valtakunnan välille. Se antaa ihmiselle paikan maailmassa tiedonjanoisena, toimivana ja tuntevana olentona
Talous ja yhteiskuntateoria -sarjan päätösosassa kartoitetaan, millaisia vaihtoehtoja yhteiskuntatieteet ja filosofia tarjoavat vallitsevalle talousajattelulle. Taloutta ei lähestytä koko yhteiskuntaa määrittävänä omalakisena järjestelmänä vaan olemisen ulottuvuutena, joka on kauttaaltaan lomittunut sosiaaliseen elämäämme.
Kaarle XI kieltää hallitustoimiensa arvostelun! Suomi liian harvaan asuttu – televisiotoiminta kannattamatonta? Huumoriyhtye Sleepy Sleepers vaarantaa ulkopoliittiset suhteet! Sananvapautta – samoin kuin julkisen keskustelun rajoja – määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Sensuuri, uusien ilmaisukanavien ja viestintävälineiden kehittyminen sekä nykynäkökulmasta jopa koomisilta vaikuttavat ilmaisun rajoitukset ovat esimerkkejä sananvapauteen liittyvistä ilmiöistä.
Historiantutkimuksessa hyödynnetään teoreettista tietämystä aina jollakin tavoin. Tutkimus perustuu jäsentelyihin, valintoihin ja käsitteisiin, mutta tutkimustekstissä tämä ei useinkaan näy. Teoriat ja niiden käyttö tutkimuksen apuvälineinä ovat jääneet vähälle huomiolle myös historian teoreettisissa menetelmäoppaissa.
Ihmisten välistä vuorovaikutusta voisi verrata tanssiin, jossa toista osapuolta kutsutaan tietynlaisiin askelkuvioihin. Myös vuorovaikutustilanteessa toinen voi dominoida tai astua taitamattomuuttaan toisen varpaille.
Jokainen taidemusiikkiin tai musiikin teoriaan hiukankin perehtyvä kohtaa valtaisan määrän erilaisia vieraskielisiä termejä. Suuri osa niistä on tuttuja, mutta mitä lopulta tarkoittivatkaan presto, piano ja pizzicato ja mitä eroa on allegrolla, andantella ja adagiolla?
