Miten suhtaudut oppimiseen? Osa luottaa siihen, että voi jatkuvasti oppia uutta ja kehittää taitojaan. Toiset pyrkivät ensisijaisesti turvaamaan jo hankkimaansa osaamista. Jotkut taas pelkäävät epäonnistumista niin, etteivät uskalla kokeilla uutta.
Kaakkois-Aasia tunnetaan rannoistaan ja sademetsistään mutta myös monista viime vuosikymmenien vakavimmista konflikteista. Usein unohtuu, että tämä Intian ja Kiinan väliin jäävä alue on pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Euroopan kokoinen, ja sen taloudellinen ja kulttuurinen merkitys on alati vahvistumassa. Millaisia mahdollisuuksia maat tarjoavat esimerkiksi liiketoiminnalle ja kauppasuhteille?
Turun puukotukset, polttopulloiskut vastaanottokeskuksiin, vihanpurkaukset sosiaalisessa mediassa – väkivallalla ja sen uhalla yritetään vaikuttaa politiikkaan myös demokratian mallimaana pidetyssä Suomessa.
Moniammatillisissa hoito- ja palveluketjuissa riskien ennakoiminen edellyttää ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Liian usein asiakkaan tilanteesta muodostettava kokonaiskuva on kuitenkin sirpaleinen ja asiakas ongelmineen jää sivurooliin. Hierarkiat, kilpailu ja jännitteet sekä puutteellinen ymmärrys toisen ammattilaisen työnkuvasta ovat saumattoman yhteistyön esteitä.
Japanilaisella musiikilla on yli tuhatvuotiset perinteet. Se on erottamaton osa ikonisinta japanilaisuutta ja kietoutuu niin shintolaisuuden ja sumopainin rituaaleihin kuin geishojen viihdytystaitoihin. Japanilaiset videopeli-, anime- ja elokuvasäveltäjät ovat maailmankuuluja taide- ja viihdemusiikin välimaastoon asettuvilla teoksillaan, ja J-rockin vannoutuneita faneja löytyy jokaisesta maailmankolkasta.
Keskiajan merkittävimpiin filosofeihin ja teologeihin kuulunut Anselm Canterburylainen tunnetaan niin sanotusta ontologisesta jumalatodistuksesta ja järjen korostamisesta. Pääteoksensa Monologionin ja Proslogionin Anselm tarkoitti yhdessä kulkevaksi teospariksi. Niissä käsitellään kristilliseen jumalaoppiin liittyviä aiheita ja niiden rationaalista perusteltavuutta.
Kuuik-kukuuik-kukuuik! Kuikan reviirihuudolta tuskin on välttynyt yksikään suomalainen. Huudostaan nimensä saanut lystikäs lintu tunnetaan myös virtaviivaisesta puvustaan ja punaisista silmistään. Japaniksi kuikan nimi merkitsee ”suurten aaltojen samuraita”. Meillä mökkiläisten ilona järviä partioivat kuikat eivät ehkä herätä yhtä mahtipontista mielikuvaa, vaan kyse on pikemminkin puolitutusta naapurista, jonka juttelun kuulee päivittäin järvenselältä.
Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
