Miksi erityisesti ikääntyvien kannattaa kuunnella musiikkia? Miten länsimaiset elintavat vaikuttavat suolistomme mikrobistoon? Voiko syöpäsolun ohjata tekemään itsemurhan? Yliopistoissa syntyy koko ajan hurjasti tutkimustietoa, joka yllättää ja innostaa. Tiedekulmapokkari Terve elämä! tarjoilee tuota tietoa helposti lähestyttävässä muodossa.
Monikkous ihastuttaa, ihmetyttää ja joskus kauhistuttaakin. Monikkovauvojen vanhemmat saattavat onnittelujen sijaan kuulla voivottelua siitä, miten rankkaa arki varmasti tulee olemaan. Varsinkin toisiaan muistuttavat kaksoset niputetaan helposti yhteen ja heidän yksilöllisyytensä saatetaan sivuuttaa. Monikkosisaruus on kuitenkin ilmiö, jonka kaikki kaksoset, kolmoset ja neloset perheineen kokevat omalla tavallaan.
Kansainvälisessä humanistisessa, teologisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa toivo on tärkeä aihe. Suomeksi ei kuitenkaan aiemmin ole kirjoitettu laajempaa esitystä toivon käsitteestä ja ilmiöstä.
Räytyvä sydän on monelle tuttu hitti-iskelmästä. Yleiskielen uudet tulokkaat seksi ja sinkku taas tunnetaan vanhastaan monissa murteissa – joskin aivan eri merkityksessä. Murretta kuulee tavisten ja julkkisten suusta, ja siihen törmää kaunokirjallisuudessa sekä paikannimissä, jotka saavat posket punoittamaan.
Suomalainen koulutusjärjestelmä kuuluu maailman parhaiden joukkoon, ja sitä kiitetään erityisesti tasavertaisuudesta. Mutta miltä se näyttää maahanmuuttotaustaisten silmissä?
Sata vuotta sitten Suomi oli osa Euroopan köyhää periferiaa, ja vielä 1970-luvun taitteessa yli satatuhatta suomalaista muutti paremman toimeentulon perässä Ruotsiin. Nousu Länsi-Euroopan rikkaiden maiden joukkoon tapahtui toden teolla vasta 1980-luvulla. Miten Suomesta tuli vauras teollisuusmaa ja hyvinvointiyhteiskunta?
Yhteiskuntateoriaa tarvitaan, jotta osaisimme arvioida ja tulkita, mitä ympärillämme tapahtuu, mitä tulevaisuudelta voidaan odottaa ja miten yhteiskunnalliseen todellisuuteen on mahdollista vaikuttaa. 1900-luvun saksalainen yhteiskuntateoria luotaa sitä, minkälaisin käsitteellisin välinein saksankieliset talous- ja yhteiskuntatieteilijät sekä filosofit ovat lähestyneet sosiaalista todellisuutta ja yksittäisen ihmisen paikkaa siinä.
Julkisuudessa ja politiikassa puhutaan yhä useammin oikeuksista. Turvapaikanhakijoiden kohtelusta keskusteltaessa esiin nostetaan etenkin ihmisoikeudet. Huoli ilmastonmuutoksesta on kiihdyttänyt pohdintaa eläinten ja luonnonympäristön oikeuksista. Kiivasta väittelyä synnyttää myös sananvapauden ja vihapuheen rajoittamisen suhde.
