Miksi historiantutkijan tulisi ajatella tutkimuksensa kohdetta pikemminkin vieraan kulttuurin kuin menneisyyden asiana? Mikä tekee historian totuudesta moniselitteisen? Miksi objektiivisuuden tavoittelu tuottaa päinvastaisen tuloksen kuin on toivottu?
Arabikevään mielenosoituksista käynnistynyt Syyrian sisällissota on valtava humanitaarinen katastrofi. Kuolonuhrien määrä lasketaan sadoissatuhansissa, pakolaisten miljoonissa, ja monimutkainen konflikti loi alkuvaiheessaan edellytykset myös terroristijärjestö Isisin synnylle. Kansainvälinen yhteisö on ollut sodan ratkaisussa voimaton. Miten taisteluiden alle jääneet ovat kokeneet elämänsä kauheuksien keskellä?
Kaakkois-Aasian tunnettu historia alkaa lähes 2000 vuotta sitten syntyneistä ensimmäisistä korkeakulttuureista. 1800-luvulla melkein kaikki mahtavat valtakunnat ajautuivat kuitenkin siirtomaavallan alle. Tämä Japanin miehitykseen päättynyt ajanjakso muovasi koko Kaakkois-Aasiaa ja pohjusti nykyisten itsenäisten valtioiden syntymistä.
Uskonto on merkittävä tekijä yhteiskunnassa, ihmisyhteisöissä ja yksilöiden elämässä. Uskontotieteen ilmiöitä ja näkökulmia tarjoaa viimeisintä tutkimustietoa uskonnoista sekä esittelee uskontotieteen ajankohtaisia tutkimuskohteita ja tutkimustapoja. Teos keskittyy erityisesti arjen elettyyn uskonnollisuuteen ja uskontojen ylirajaisuuteen.
Viruksia kammotaan ja yritetään vältellä viimeiseen saakka. Nämä bakteerejakin pienemmät näkymättömät viholliset lymyilevät ovenkahvoissa, rahoissa ja valokatkaisimissa eli kaikkialla, missä ihmiset kokoontuvat ja liikkuvat. Jo yksi aivastus riittää aiheuttamaan kausi-influenssan bussilliselle ihmisiä.
Hyvinvointivaltion rakentamisen myötä suuri osa aiemmin perheen ja lähiyhteisön tarjoamasta tuesta, avusta ja hoivasta on siirretty julkisen vallan vastuulle. Onko moderni ihminen enää riippuvainen lähipiiristään? Mikä merkitys perhesuhteilla on yksilöllistymisen ihanteen läpäisemässä yhteiskunnassa? Kuka auttaa ja ketä?
Mitä suomalaisilla historiantunneilla oikein tapahtuu? Koulujen historianopetus on aina jakanut mielipiteitä: joillekin se on ollut kiehtovien tarinoiden aarreaitta, toisille taas vuosilukujen pänttäämistä. Muodostuvatko oppituntien sisällöt edelleen opettajien luennoista ja merkkitapahtumien ulkoluvusta? Onko perinteiset oppikirjat heitetty nurkkaan ja korvattu digitaalisilla sisällöillä?
Jokaisen tutkimusta tekevän tulisi olla tietoinen työnsä taustaoletuksista. Tutkimuksessa on pystyttävä valitsemaan sopiva lähestymistapa ja menetelmä – keino, jolla hankitaan uutta tietoa todellisuudesta. Metodien tuntemus auttaa myös suhtautumaan kriittisesti tarjolla olevaan informaatioon, mikä on erityisen tärkeää globaalin tiedonvälityksen aikakaudella.
