Bakteereja on kaikkialla. Niitä majailee kallioperän uumenissa, merien syvänteissä, sisäilmassa ja ovenkahvoissa. Myös me itse olemme elinympäristöjä mikrobeille. Toiset niistä ovat liittolaisiamme, toiset voivat pahimmillaan viedä meiltä hengen.
Pehmeäkantinen 6. painos. Miten suomalainen johtamistraditio on kehittynyt ja miten tämä kehitys eroaa kansainvälisestä? Millaisten johtamisoppien avulla kohtaamme tämän päivän ja tulevaisuuden haasteita?
Mitä rasismista pitäisi tietää? Kuka rasismista voi tai saa puhua? Millaista on antirasismi? Julkisessa keskustelussa on varsinkin Black Lives Matter -liikkeen myötä havahduttu suomalaisen yhteiskunnan rasismiin. Suomessa rasismilla ja sitä vastaan kamppailemisella on kuitenkin pitkä historia, joka usein aikaisemmin on sivuutettu.
Feministisellä ajattelulla on pitkä historia, joka on nivoutunut tiiviisti yhteen filosofian historian kanssa. Miesvaltaa murtamassa esittelee yhdeksän erilaista tekstiä, joissa on kyseenalaistettu miesten valta ja puolustettu naisia. Ensimmäiset kirjoitukset ovat renessanssiajalta. Niissä sukupuolten keskinäistä paremmuutta pohtivat ranskankielisen kirjallisuuden klassikko ja poliittinen ajattelija Christine de Pizan, alkemistina ja maagikkonakin tunnettu Cornelius […]
Miten maapallon ja ilmakehän muodostama järjestelmä toimii? Tätä kysymystä ratkoo akateemikko Markku Kulmalan johtama tutkijayhteisö, jonka työ niittää mainetta maailmalla. Perustutkimuksen pohjalta syntyy myös uutta teknologiaa ja yritystoimintaa.
Ajatus keinotekoisesta älykkäästä koneesta on aina kiehtonut ihmistä. Se on innoittanut paitsi tieteiskirjallisuutta myös filosofista ajattelua. Kertomusten ja teoreettisten pohdintojen kuvitelmista tekoälyjärjestelmät ovat siirtyneet konkreettiseksi osaksi arkeamme.
Lämpenevä ilmasto, lajistoltaan köyhtyvä luonto, muoviin hukkuvat meret, saastepilvien alla kärvistelevät suurkaupungit… Ympäristöuhkat varjostavat elämäämme ja saavat meidät katsomaan epävarmoina huomiseen. Toisaalta ne voivat sysätä etsimään tietoa ja toimimaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Työelämän jatkuva muutos aiheuttaa epävarmuutta. Työntekijöiltä vaaditaan joustavuutta ja sitoutumista itsensä sekä työyhteisönsä kehittämiseen. Kun uudistetaan organisaatioita ja sopimuskäytäntöjä tai edistetään kilpailukykyä ja työhyvinvointia, korostetaan työntekijöiden osallisuutta. Siihen nojataan myös sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa tai kotoutettaessa maahanmuuttajia.
