Moniammatillisissa hoito- ja palveluketjuissa riskien ennakoiminen edellyttää ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Liian usein asiakkaan tilanteesta muodostettava kokonaiskuva on kuitenkin sirpaleinen ja asiakas ongelmineen jää sivurooliin. Hierarkiat, kilpailu ja jännitteet sekä puutteellinen ymmärrys toisen ammattilaisen työnkuvasta ovat saumattoman yhteistyön esteitä.
Japanilaisella musiikilla on yli tuhatvuotiset perinteet. Se on erottamaton osa ikonisinta japanilaisuutta ja kietoutuu niin shintolaisuuden ja sumopainin rituaaleihin kuin geishojen viihdytystaitoihin. Japanilaiset videopeli-, anime- ja elokuvasäveltäjät ovat maailmankuuluja taide- ja viihdemusiikin välimaastoon asettuvilla teoksillaan, ja J-rockin vannoutuneita faneja löytyy jokaisesta maailmankolkasta.
Keskiajan merkittävimpiin filosofeihin ja teologeihin kuulunut Anselm Canterburylainen tunnetaan niin sanotusta ontologisesta jumalatodistuksesta ja järjen korostamisesta. Pääteoksensa Monologionin ja Proslogionin Anselm tarkoitti yhdessä kulkevaksi teospariksi. Niissä käsitellään kristilliseen jumalaoppiin liittyviä aiheita ja niiden rationaalista perusteltavuutta.
Kuuik-kukuuik-kukuuik! Kuikan reviirihuudolta tuskin on välttynyt yksikään suomalainen. Huudostaan nimensä saanut lystikäs lintu tunnetaan myös virtaviivaisesta puvustaan ja punaisista silmistään. Japaniksi kuikan nimi merkitsee ”suurten aaltojen samuraita”. Meillä mökkiläisten ilona järviä partioivat kuikat eivät ehkä herätä yhtä mahtipontista mielikuvaa, vaan kyse on pikemminkin puolitutusta naapurista, jonka juttelun kuulee päivittäin järvenselältä.
Vielä toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli teollistuva maatalousyhteiskunta, mutta puolessa vuosisadassa se nousi takamatkalta maailman vauraimpien maiden joukkoon, jälkiteolliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi. Talouspolitiikka siirtyi vuosikymmenten aikana vahvasta sääntelystä kohti liberaalia markkinataloutta.
Yksinäisyydestä puhutaan usein mustavalkoisesti, ja sitä kokevat niputetaan helposti omaksi ongelmien piinaamaksi ryhmäkseen. Tämä ei useinkaan vastaa sitä, millaisena yksinäisyys näyttäytyy ihmisten elämässä.
Eriarvoisuus yhteiskunnassa lisääntyy, ja monet kokevat itsensä osattomiksi ja ulkopuolisiksi. Jatkuvasti kiristyvä tehokkuuden tavoittelu uhkaa niin sivistykseen tähtäävää kasvatusta kuin sosiaalista ja ekologista hyvinvointiakin.
Filosofia on rajojen tuntemista. Missä kulkevat tiedon rajat? Mitä on olla nainen ja filosofi? Onko toista mahdollista ymmärtää? Miksi empaattinen asenne on olennaisesti eettinen asenne toista kohtaan?
