Ville Eloranta & Jaakko Leino: Sanaiset kansiot

Suomen kieli ja sen historia ovat täynnä yllättäviä ja outojakin yksityiskohtia. Niitä vasten myös tutut käsitykset kielestä saavat uudenlaisia sävyjä.

Sanaiset kansiot jäljittää suomen kielen salaisia piirteitä ja tuo ne päivänvaloon. Oliko Mikael Agricola sittenkään vilpittömästi suomen kirjakielen kehittämisen asialla? Millaisista yksityiskohdista entisajan kielimiehet kiistelivät, ja miksi kielilautakunta sai vihapostia vuonna 2014? Miten suomi vaikuttaa somalin kielen kehitykseen? Entä x-kirjain – onko sillä mitään sijaa suomen oikeinkirjoituksessa?

Kielen ympärille on rakentunut sankaritarinoita ja romanttisia käsityksiä, ja moni suomalainen suhtautuukin siihen hyvin intohimoisesti. Tämä kirja on kaikille heille, kielestä ja sen kummallisuuksista kiinnostuneille.

”Ärsyttäviltä tuntuvat piirteet ovat sormea heristävän sukupolven silmissä aina uusia tulokkaita – ei meidän nuoruudessamme!”

 ”Kun kansalainen tuntee tulleensa loukatuksi huonolla kielenkäytöllä, hän tahtoo syylliset vastuuseen. Monen kielipedantin haaveissa oikeudesta huolehtisi täydet valtuudet saanut tiukka viranomainen, kielipoliisi.”

 ”Kynä viittasi alkujaan vain sulkaan tai höyheneen, mutta sulkien käyttö kirjoitusvälineenä laajensi merkitystä. Alkuperäinen merkitys piileksii edelleen kyniä-verbissä.”

Sisällys

Kirjoittajat

Ville Eloranta, FM, on Helsingin Sanomien toimittaja ja kielenhuoltaja sekä suomen kielen lautakunnan jäsen kaudella 2015–2018.
Jaakko Leino, FT, on Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja Suomen kielitieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja. Leino on suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja kaudella 2015–2018.

Sanaiset agentit Jaakko Leino ja Ville Eloranta. Kuva: Akseli Valmunen
Laita hyvä kiertämään: