Rohkeutta kuvastaa helposti rämäpäinen pelottomuus, jonka siivittämänä muutetaan toiselle puolen maailmaa tai lähdetään tutkimaan maapallon tuntemattomia laitoja maineen ja kunnian toivossa. Antiikissa rohkeus asettui oikeudenmukaisuuden, viisauden ja kohtuullisuuden rinnalle yhdeksi neljästä perushyveestä.
Kuka saa puhua puolestani? Mihin minulla itselläni on valtaa, mihin vapaus? Kuinka maailma rajoittaa vapauttamme? Piileekö vapaudessa velvollisuuksia? Kaikki vapaudesta uppoutuu vapauden rajankäynteihin.
Vastaantuleva auto harhautuu kaistaltaan ja ajaa suoraan kohti. Sattuma korjaa surullista satoa. On myös onnellisia sattumia – lottovoitto, rakkaus ensisilmäyksellä, vahingossa keksitty ruokaohje, monet tieteelliset löydöt. Maailmankaikkeuden synty ja evoluutio ovat esimerkkejä siitä, miten pienet, näennäisen merkityksettömät sattumukset ovat kasautuneet ja muuttuneet mullistuksiksi.
Sana “kriisi” tuntuu olevan omiaan jäsentämään nykymaailman menoa. Silloin kun puheena ei ole talous- tai velkakriisi, keskustelu voi kääntyä demokratian kriisiin, ilmastokriisiin tai nurkan takana vaanivaan ruoka- ja vesikriisiin.
Jokaisella on kokemuksia, ajatuksia ja näkemyksiä arjesta. Arkea onkin vaikea määritellä yksiselitteisesti.
Vuoden tiedekirja -palkinto 2010 on myönnetty filosofian tohtori Helena Hallenbergille ja filosofian tohtori Irmeli Perholle teoksesta Ruokakulttuuri islamin maissa.
Kaikki evoluutiosta juhlistaa 200 vuotta sitten syntynyttä Charles Darwinia ja 150-vuotiasta teoriaa luonnonvalinnasta. Teoksen kirjoittajat ovat suomalaisia eturivin tutkijoita, jotka käsittelevät luonnon, ihmisen ja kulttuurin evoluutiota omien erikoisalojensa näkökulmista.
Teos paneutuu erilaisiin rajoihin, jotka jakavat historiaa, kansoja, kulttuureja ja taloudellista hyvinvointia. Mikä on tieteen tehtävä rajanvetäjänä, entä missä on tieteen ja huuhaan ero?