Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntyneitä kielellisiä häiriöitä, jotka voivat ilmentyä niin puheessa ja sen ymmärtämisessä kuin lukemisessa ja kirjoittamisessakin. Viestintätaitojen ongelmat kaventavat sosiaalista elämää ja heikentävät elämänlaatua.
Kielen häiriöt koskettavat suoraan satojatuhansia aikuisia suomalaisia, ja määrä moninkertaistuu, kun mukaan lasketaan afaattisten ihmisten omaiset, ystävät ja työtoverit. Yleisimmin afasiaa aiheuttavat aivoverenkiertohäiriöt, mutta se vaikeuttaa yhä useammin myös esimerkiksi muistisairaiden vanhusten elämää.
Teoksessa esitellään kattavasti afasian syntymekanismeja, kielihäiriöiden tutkimista sekä kuntoutusmenetelmiä. Kuntouttamisessa auttavat aivotutkimuksen uusimmat tulokset: kielellisiä taitoja voidaan elvyttää, sillä vaurion jälkeen aivojen hermoverkostot muotoutuvat uudelleen. Tärkeintä on löytää keinoja, joiden avulla afaattinen ihminen pystyy kommunikoimaan arjen vuorovaikutustilanteissa.
Afasia-teoksen monipuolisessa kirjoittajakunnassa on logopedien lisäksi aivo- ja muistintutkimuksen, neurologian ja kielitieteen asiantuntijoita sekä puheterapeutteja.
