Elina Arminen, FT, toimii kirjallisuuden yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on myös Turun yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentti. Armisen painopistealoja tutkijana ovat kulttuurisen muistin tutkimus, pohjoisen luonnon representaatiot ja kirjallisen kulttuurin tutkimus. Arminen on julkaissut useita pohjoisia rajaseutuja käsitteleviä artikkeleita, kuten ”Come to Lapland! Changes and Continuities of Lapland Imagery in Finnish and International Travel Posters” (teoksessa Markku Lehtimäki, Arja Rosenholm & Vlad Strukov: Visual Representations of the Arctic: Imagining Shimmering Worlds in Culture, Literature and Politics, Routledge 2021). Lisäksi hän on toimittanut monia tieteellisiä julkaisuja, kuten Kirjallinen elämä markkinaperustaisessa mediayhteiskunnassa yhdessä Anna Logrénin ja Erkki Seväsen kanssa (Vastapaino 2020).
Ainur Elmgren, FT, on Pohjoismaiden historian dosentti Åbo Akademissa. Hän toimii Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa historian ja yhteiskuntaopin ainedidaktikkona sekä tutkijana kaupunki- ja liikennehistoriallisessa hankkeessa ”Keiden kaupunki?”. Elmgrenin vähemmistöhistorialliset tutkimukset käsittelevät etnisiä pilakuvia ja vähemmistön selviytymisstrategioita itsenäistyvässä Suomessa. Hän on myös tutkinut kaksikielisyysidentiteettiä ja ihmisoikeuskeskustelua 1900-luvun Suomessa. Elmgrenin artikkeleita on julkaistu muun muassa Journal of Finnish Studies -lehdessä ja teoksessa Nordic Histories of Human Rights (Routledge 2021).
Marko Jouste, FT, on saamelaisen kulttuurin yliopistonlehtori ja Saamelaisen kulttuuriarkiston hoitaja Oulun yliopiston Giellagas-insti tuutissa. Jouste on toiminut johtajana useissa saamelaisten historiaa käsittelevissä hankkeissa, tutkien muun muassa inarinsaamelaista historiallista musiikkiperinnettä ja muistitietoa sekä Jaakko Sverloffin elämänkaarta. Jouste toimii myös muusikkona saamelaista musiikkia esittävissä yhtyeissä Ulla Pirttijärvi & Ulda ja Suõmmkar.
Laura Junka-Aikio, PhD, on politiikan ja kulttuurin tutkija Norjan arktisessa yliopistossa. Junka-Aikio on tutkinut palestiinalaisten vastarintaa sekä erityisesti saamelaisiin liittyvän tiedontuotannon politiikkaa, alkuperäiskansojen identiteettien omimista ja pohjoismaista kolonialismia. Hänen keskeisiä julkaisujaan ovat ”Can the Sámi Speak Now? Deconstructive Research Ethos and the Debate on Who is a Sámi in Finland” (Cultural Studies 2016, 30:2) ja Jukka Nyyssösen ja Veli-Pekka Lehtolan kanssa toimitettu Sámi Research in Transition: Knowledge, Politics and Social Change (Routledge 2021).
Markus Juutinen, FM, on saamen kielen tohtorikoulutettava Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Juutinen on viimeistelemässä koltansaamen kielikontakteja käsittelevää väitöskirjaansa. Juutinen on työskennellyt myös saamelaisten muistitietoa ja Jaakko Sverloffin elämänkaarta käsittelevissä hankkeissa. Lisäksi hän aloittaa väitöksensä jälkeen M. A. Castrénin keräämien saamelaisaineistojen julkaisemisen.
Ritva Kylli, FT, on Suomen ja Pohjois-Euroopan historian dosentti, joka toimii arktisen ja pohjoisen historian yliopistonlehtorina Oulun yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa liittyvät ruokahistoriaan, ympäristöön ja terveyteen sekä arktisten ja pohjoisten alueiden historiaan. Hänen keskeisimpiä julkaisujaan ovat Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen Utsjoella ja Inarissa 1742–1886 (väitöskirja vuodelta 2005) sekä Suomen ruokahistoria: suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021).
Veli-Pekka Lehtola, FT, on saamelaisen kulttuurin professori Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamelaistaiteiden lisäksi Lehtola on tutkinut saamelaisten kulttuurihistoriaa sekä etnisiä suhteita esimerkiksi teoksissa Saamelaiset suomalaiset: kohtaamisia 1896–1953 (SKS 2012) ja Entiset elävät meissä: Saamelaisten historiat ja Suomi (Gaudeamus 2022). Lehtola on johtanut useita saamelaisuuteen liittyviä tutkimusprojekteja ja toimi nut esimerkiksi pohjoismaisen Saamelaisinstituutin hallituksen puheenjohtajana (2005–2009).
Raita Merivirta, FT, dosentti, on koloniaalisen ja jälkikoloniaalisen kirjallisuuden, elokuvan ja historian tutkija. Hän toimii parhaillaan Suomen Akatemian tutkijatohtorina (2019–2022) yleisen historian oppiaineessa Turun yliopistossa. Hänen nykyinen tutkimusprojektinsa keskittyy kolonialistiseen diskurssiin vanhemmassa suomalaisessa lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Merivirran viimeaikaisiin julkaisuihin kuuluvat muun muassa monografia The Emergency and the Indian English Novel: Memory, Culture and Politics (Routledge 2019) sekä yhdessä Leila Koivusen ja Timo Särkän kanssa toimitettu teos Finnish Colonial Encounters: From Anti-Imperialism to Cultural Colonialism and Complicity (Palgrave 2022).
Jukka Nyyssönen, Dr. Artium, työskentelee vanhempana tutkijana NIKU:n Pohjoisten alueiden yksikössä Tromssassa (Nordområdeavdeling, Norsk institutt for kulturminneforskning). Nyyssönen on tutkinut saamelaisten historiaa yli 20 vuotta muun muassa ympäristö- ja eläinhistorian, vähemmistöjen historian, koulutuksen ja tieteenhistorian sekä sotahistorian näkökulmista. Valmisteilla on monografia Väinö Tannerin kolttatutkimuksesta.
Tiina Seppä, FT, on perinteentutkimuksen dosentti ja työskentelee tutkijatohtorina Karjalan tutkimuslaitoksessa Itä-Suomen yliopistossa. Hän on tutkinut suomalaista perinteenkeruuta ja sen emotionaalisia, poliittisia ja materiaalisia ehtoja sekä perinneaineistojen tulkintoja. Tällä hetkellä hän tutkii myös ihmisen ja muiden lajien suhteita kansanrunoudessa. Väitöskirjan (Kohtaamisia menneen kanssa. Tutkimus kansanrunousaineistojen keruusta ja myöhemmistä tulkinnoista, 2015) lisäksi hän on julkaissut Journal of Finnish Studies -lehdessä sekä Kalevalaseuran vuosikirjassa.
Peter Stadius, FT, on Helsingin yliopiston pohjoismaiden tutkimuksen professori ja Pohjoismaisen tutkimuksen keskuksen CENS:n tutkimusjohtaja. Tutkimuksessaan ja opetuksessaan hän on käsitellyt ulkopuolista kuvaa pohjoismaista, Euroopan etelän ja pohjoisen dikotomiaa, pohjoismaista yhteistyötä ja Suomen arktista historiaa. Stadius johtaa kuuden pohjoismaisen yliopiston tutkimuskonsortiota RENEW (Reimagining Norden in an Evolving World, Nordforsk, 2018–2024).
Timo Särkkä, FT, on globaalin talouden historian dosentti Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella. Särkän tutkimus keskittyy 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkupuoliskoon sekä brittiläisen maailmanvallan (imperiumin) valtapiiriin. Särkän viimeaikaisiin julkaisuihin kuuluvat monografia Paper and the British Empire: The Quest for Imperial Raw Materials (Routledge 2021) sekä yhdessä Raita Merivirran ja Leila Koivusen kanssa toimitettu Finnish Colonial Encounters: From Anti-Imperialism to Cultural Colonialism and Complicity (Palgrave 2022).
Sonja Tanhua, FM, väitöskirjatutkija, on valmistunut saamelaisen kulttuurin oppiaineesta. Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa väitöskirjaansa tekevä Tanhua tutkii Suõʹnnjel-, Peäccam- ja Paččjokk-siidojen kyläkokous- ja luottamusmiesjärjestelmän merkityksiä kolttasaamelaisille ja näiden viranomaissuhteille erityisesti 1900-luvulla. Tanhua on keskittynyt erityisesti viranomaisten tuottaman arkistoaineiston tutkimukseen mikrohistorian ja saamentutkimuksen menetelmiä ja näkökulmia hyödyntäen.
Tuomas Tepora, FT, on Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa ja työskentelee yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimusalaansa ovat tunne- ja kokemushistoria, sodan kulttuurihistoria, muistaminen ja nationalismi. Hän on julkaissut runsaasti tutkimusta Suomen 1900-luvun konflikteista, nationalismista ja esimerkiksi toisen maailmansodan siirtoväen asuttamisesta. Hänen tuoreimpaan tuotantoonsa kuuluu yhdessä Aapo Roseliuksen kanssa kirjoitettu Muukalaisten invaasio: siirtoväki Suomen ruotsinkielisillä alueilla 1940–1950 (Kustantamo S&S 2020).
Liisa Vuonokari-Bomström, FM, valmistelee Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa väitöskirjaa Itä-Karjalan sotasaalisarkiston roolista Itä-Karjalan miehityshallinnossa 1941–1944. Hän käsittelee tutkimuksessaan erityisesti arkistojen merkitystä vallan välineenä ja on kiinnostunut siitä, miten suomalaiset suhtautuivat miehitetyn alueen väestöön. Näitä teemoja Vuonokari-Bomström on käsitellyt artikkelissaan ”Itä-Karjalan opettajaleiri suomalaisten ja itäkarjalaisten kohtaamisen paikkana 1941–1944” (Sotahistoriallinen aikakauskirja 2013).
