Millainen on taiteen asema nykymaailmassa? Kuka päättää siitä, mikä on hyvää taidetta? Mitä on taiteen kritiikki, ja kenelle sitä kirjoitetaan? Onko taiteesta puhumiselle sääntöjä?
Taidekritiikin perusteet on ensimmäinen suomenkielinen taidekritiikin perusteos. Asiantuntija-kriitikot esittelevät yleistajuisesti ja havainnollisesti kritiikin erityisluonnetta ja sovelluksia eri taiteenaloille: kirjallisuuteen, teatteriin, kuvataiteeseen, elokuvaan ja musiikkiin. Lisäksi teoksessa tarkastellaan kritiikin filosofiaa. Kirja paneutuu taiteen tulkintaan ja arviointiin, kritiikin historiaan ja nykytodellisuuteen sekä kritiikkien kirjoittamisen käytäntöön.
Teos on tarkoitettu taiteen tutkimuksen eri alojen oppikirjaksi, taiteen ammattilaisille ja tutkijoille, toimittajille, taideopetuksen oheismateriaaliksi ja kaikille, joita puhe taiteesta kiinnostaa.
”1900-luvun alku- ja keskivaiheilla oli vielä vallalla usko kriitikon rooliin kirjallisuuden asiantuntijana, joka voi tarvittaessa nostaa hyvän, kiinnostavan ja uutta luovan kirjallisuuden julkisuuteen ohi kustantamoiden mainoskampanjoiden ja pintajulkisuuden. Hyvä kriitikko osasi kouluttaa lukijoita, näyttää tapoja lähestyä uusia ja alkuun vaikeatulkintaisia teoksia, jotka suuri yleisö olisi helposti muuten ohittanut.”
“Kritiikin ulottuvuuksia osoittaa käsitteen ”kritiikki” kantasana, kreikan kielen verbi krinō. Kreikassa tämä sana merkitsee ’erottaa (asioita toisistaan)’, ’tutkia’, ’valita’, ’päättää’, ’tuomita’ ja ’arvostella’. Verbi viittaa siis kritiikin erottelevaan kykyyn: oikean erottamiseen väärästä, valitsemiseen ja päätösten tekoon. Krinō-verbistä johdettu substantiivi krisis puolestaan tarkoittaa ratkaisua, päätöstä, tuomiota ja valintaa.”
