Kaarina Kosken, Marko Lambergin, Kirsi Kanervan ja Anu Korhosen kirjoittama ja toimittama Pohjoiset painajaiset on saanut kunniamaininnan Vuoden historiateos 2024 -kilpailussa. Historian Ystäväin Liitto jakaa palkinnon teokselle, joka on erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syventymistä suomalaisen yleisön keskuudessa.
Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa keskiajasta nykypäivään ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.
”Tavat ymmärtää painajaisia ja kuvata niitä ovat muuttuneet Suomessa viimeisten kuudensadan vuoden aikana. Käsitykset unista ovat maallistuneet ja tieteellistyneet ja kokemukset ja tulkinnat muuttuneet yksilöllisemmiksi. Painajaiset on nähty kautta historian kielteisenä asiana, mutta käsitys niiden aiheuttamasta uhasta on muuttunut. Myös painajaisten aiheet ovat muuttuneet”, kirjan tekijät kertovat.
Palkintolautakuntaan kuuluvat professori Tiina Kinnunen, professori Niklas Jensen-Eriksen ja lehtori Vuokko Aromaa.
Palkintoperustelut
Teos valaisee yhtä aikaa oppineesti ja mukaansa tempaavasti painajaisunien ja niiden näkemisen ja tulkitsemisen historiaa läpi vuosisatojen keskiajalta 2000-luvulle ja osoittaa suomalaisen historian tutkimuksen rohkeuden tarttua mitä erilaisimpiin aiheisiin. Tarkastelun painopiste on pohjoisessa Euroopassa, mutta käsittelyä laajennetaan välillä kauemmaksikin. Teoksen päätekstit ja laatikkotekstit muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, jonka laatimiseen on toimittajien lisäksi osallistunut laaja, useita aloja edustava asiantuntijajoukko. Teos on huolellisesti kirjoitettu ja toimitettu. Kirjoittajat valaisevat painajaisten luonnetta yhtäältä yleisinhimillisenä ilmiönä ja toisaalta niiden kulttuurisidonnaisuutta – kukin aika tuottaa sille tyypillisiä unia ja unien selityksiä. Lukijassa herää historiallinen empatia samalla kun hän oppii painajaisista tieteellisen tutkimuksen kohteena – minkälaisista lähteistä painajaisia voidaan löytää, miten kuvauksia voidaan tulkita ja millaisia merkityksiä unille on eri aikoina annettu. Kirjoittajat osoittivat, kuinka unet ja niiden tulkitseminen kertovat yhteiskunnallisista ja kulttuurisista murroksista – kuten muuallakin yhteiskunnassa, yksilöityminen ja tieteellinen selittäminen ovat ottaneet paikan unien ymmärtämisessä. Teosta luonnehtii näkemys painajaisista aineettomana kulttuuriperintönä – unien kautta jokainen meistä liittyy yleisinhimilliseen jatkumoon.
