Punnittuja ajatuksia, kiehtovia kohtaamisia ja uusia näkökulmia: tervetuloa seuraamaan keskusteluita tuoreista tietokirjoistamme. Ohjelmakalenteri päivittyy pitkin vuotta.
Keskustelutilaisuudet uutuuskirjoista
Ti 20.10. klo 17.00
Sonja Kosunen, Heidi Huilla & Sara Juvonen (toim.): Opettajuus eriytyvässä Suomessa
Rosebud Sivullinen (Aleksanterinkatu 9, Helsinki)
Suomalaisessa koulutuskeskustelussa toistuvat myytit ongelmakouluista ja opettajan ammatin kriisiytymisestä. Todellisuus on monisyisempi: opettajakunta eriytyy tavoilla, joita julkinen keskustelu ei tunnista. Taustalla vaikuttavat esimerkiksi yhteiskuntaluokka, työmarkkinat ja valmiudet kohdata moninaisuutta.
Opettajuus eriytyvässä Suomessa tarkastelee opettajia yhteiskunnallisen linssin läpi. Millaisilla työmarkkinoilla opettajat toimivat ja missä heistä on pulaa? Mihin yhteiskuntaluokkiin ja poliittisiin orientaatioihin he samastuvat? Millainen samanlaisuus ja toisaalta moninaisuus nyky-Suomen opettajakuntaa luonnehtii?
Opettajasegregaatiota tarkkanäköisesti avaava teos tuo perinteisesti yksilökeskeiseen koulutuskeskusteluun sosiologisen näkökulman aikana, jolloin yhteiskunnan jakolinjat haastavat koko kasvatusjärjestelmää. Se sopii kasvatustieteen opiskelijoille, täydennyskoulutukseen sekä kaikille, joita kiinnostavat koulutuksen ajankohtaiset ja tulevaisuutta muovaavat kysymykset.
Ke 28.10. klo 17.30
Straight-ajattelu: Feministinen lukuhetki
Rosebud Postitalo
Tervetuloa feministiseen lukuhetkeen!
Monique Wittigin (1935–2003) esseekokoelma Straight-ajattelu on 1900-luvun feminismin klassikko, joka ilmestyy nyt ensi kertaa suomeksi. Teos kyseenalaistaa itsestäänselvyyksinä pidettyjä käsityksiä sukupuolesta, kielestä ja kirjallisuudesta.
Rosebud Postitalossa järjestettävässä feministisessä lukuhetkessä suomentaja Heta Rundgren esittelee klassikkoteosta, minkä jälkeen kirjaa luetaan ja siitä sekä Wittigin ajattelusta keskustellaan yhdessä. Tule mukaan kysymään ja jakamaan ajatuksia sekä kokemuksia!
Wittig oli kirjailija, sukupuolentutkija, kirjallisuudentutkija ja yksi ranskalaisen toisen aallon kuuluisimmista feministeistä. Hänen teoreettinen työnsä on vaikuttanut vahvasti queer-ajatteluun ja esimerkiksi Judith Butlerin tuotantoon.
Wittigin mukaan sukupuoli syntyy koko yhteiskunnan läpäisevästä katsannosta, joka pohjaa oletukseen ”miehen” ja ”naisen” luonnollisuudesta. Tämä straight-ajattelu naamioi poliittisuutensa puheisiin selkeydestä, normaaliudesta ja ”terveestä järjestä”. Eronteot ovat kuitenkin kielen tuotteita, ja siksi niihin voidaan puuttua kieltä muokkaamalla. Kirjallisuus voi toimia sotakoneena taistelussa straight-ajattelun itsestäänselvyyksiä vastaan.
Wittigin alun perin neljä–viisikymmentä vuotta sitten esittämät ajatukset ovat polttavan ajankohtaisia myös 2020-luvulla, kun konservatiiviset arvot ovat jälleen nousussa. Teos tuo esiin näkökulmia, jotka ovat jääneet vähälle huomiolle nykykeskustelussa. Wittigin mukaan kiistely siitä, synnyttääkö sukupuolen biologia vai kulttuuri, johtaa harhaan. Päämääränä tulee yksinkertaisesti olla sukupuolen lakkauttaminen sorron välineenä.
To 29.10. klo 17.00
Sanna Turoma, Vesa Oittinen & Mika Perkiömäki (toim.): Aatteiden Venäjä
Rosebud Sivullinen (Aleksanterinkatu 9, Helsinki)
Tervetuloa Sanna Turoman, Vesa Oittisen ja Mika Perkiömäen toimittaman Aatteiden Venäjä -teoksen keskustelutilaisuuteen Kluuvin Rosebud Sivullinen -kirjakauppaan. Tilaisuuden paneelikeskustelussa ovat mukana Johanna Vuorelma, Kerstin Kronvall, Markku Kangaspuro ja Hannu Himanen. Lisäksi paikalla on kirjan kirjoittajia.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti peruuttamattomasti maailman geopoliittista tasapainoa. Aatteiden Venäjä taustoittaa hyökkäykseen johtaneita kehityskulkuja ja avaa uusia, laajoja näkökulmia venäläisen poliittisen ja yhteiskunnallisen ajattelun historiaan. Samalla se haastaa usein toistetun käsityksen Venäjän erityisluonteesta ja tarkastelee vähemmän tunnettuja aate- ja tieteenhistorian ilmiöitä.
Teos valottaa nyky-Venäjän nationalismin ja imperialismin ideologiaa, tuo uutta tietoa fasismista Venäjällä ja muistuttaa anarkismin venäläisistä juurista. Se luo myös yhteyksiä Stalinin ja Putinin ajan historiankirjoituksen välillä ja osoittaa, että ihmisoikeusajattelun, feminismin ja ympäristöaatteen kaltaiset läntisiksi mielletyt liikkeet ovat olleet aktiivisia Venäjälläkin.
Aatteiden Venäjä on äärimmäisen ajankohtaista luettavaa muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Näin laajaa venäläisen aatemaailman esittelyä ei ole aiemmin ollut suomeksi saatavilla.
Pe 6.11. klo 17.00
Heikki Mikkeli: Elon piiri
Rosebud Sivullinen (Aleksanterinkatu 9, Helsinki)
Tilaisuudessa Heikki Mikkeli ja Iida Turpeinen keskustelevat Elon piiri -uutuuskirjasta sekä luontosuhteesta.
Onko ihminen osa luontoa vai luonto ihmistä varten? Luonto on antanut ihmiselle kodin, sitä on palvottu ja kesytetty, pelätty ja tuhottu. Luonnosta on saatu ruokaa mutta myös erilajisia kumppaneita. Ihminen on myös kautta aikojen jäljitellyt ja ihaillut luonnon ihmeitä, kuten linnun siipien aerodynamiikkaa ja hämähäkinverkon taidokkuutta.
Elon piiri matkaa länsimaisen luontosuhteen historiaan ja pohtii ihmisen paikkaa luonnossa. Millaisista maisemista olemme lumoutuneet? Miten käsitys ihmisen ja eläimen suhteesta on muuttunut ja miksi? Mikä rooli ihmisellä on ollut sukupuutoissa ja niiden estämisessä? Miten olemme ymmärtäneet paikkamme luonnossa luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen keskellä?
Elon piirissä luontosuhde näyttäytyy ennen muuta kulttuurisena ja yhteiskunnallisena kysymyksenä. Luontosuhde ei tarkoita yksinomaan biologista lajien määrittelyä vaan myös tapoja kokea maailma. Aikamme polttavien ympäristöongelmien ratkomisessa ymmärrys luontosuhteen moninaisesta historiasta on välttämätöntä. Siksi teos kutsuu lukijatkin pohtimaan oman luontosuhteensa ulottuvuuksia.
Ke 11.11. klo 17.00
Leila Koivunen & Anna Rastas: Ensimmäiset tulijat
Rosebud Sivullinen (Aleksanterinkatu 9, Helsinki)
Afrikkalaisen diasporan historia Suomessa on pidempi kuin usein ajatellaan, ja monissa maamme afrikkalaisyhteisöissä elää jo kolmannen polven suomalaisia. Suomeen 1800-luvun lopulla saapunut Rosa Clay tunnetaan ensimmäisenä Suomen kansalaisuuden saaneena afrikkalaisena, mutta jo ennen häntä tänne oli tullut ihmisiä sekä Afrikasta että muualle maailmaan afrikkalaisista ja heidän jälkeläisistään muodostuneista yhteisöistä.
Ensimmäiset tulijat keskittyy ennen vuotta 1990 Suomeen Afrikasta tai muualta afrikkalaisesta diasporasta tulleisiin ja tänne asettuneisiin ihmisiin. Teos kertoo rakkaudesta, perhe-elämästä, opiskelusta ja työstä ja esittelee taiteiden ja urheilun ammattilaisia. Miten Suomi otettiin uudeksi kotimaaksi, ja mitkä asiat varjostivat tulijoiden arkea?
Teos osoittaa, miten monin tavoin afrikkalaisen diasporan läsnäolo on muokannut suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. Samalla se on pakottanut suomalaiset keskustelemaan rasismista.
