Paksun sumun peittämänä syysaamuna Helsingin Kauppatorilta ei näe kahvikuppiaan pidemmälle, saati sitten kymmenen minuutin merimatkan päässä häämöttävälle retkikohteelle. Tiedekustantajat Gaudeamus ja SKS ovat lähdössä Suomenlinnaan.
Niin mahtavaa kuin kirjojen sivuille uppoutuminen onkin, voi joskus kokemusta syventää lähtemällä matkalle sivujen maisemiin. Matkaoppaana meillä onkin pino aiheeseen sopivaa lukemista sekä kassillinen muuta kirjallisuutta nautittavaksi upeissa ulkomaisemissa. Uusien lukupaikkojen löytäminenhän on osa lukemisen iloa, eikö?

Kahvista vähitellen vetreytyvä kustantajajoukko suuntaa lautan rantauduttua vikkelästi syvemmälle linnoitettuun saareen. Hiljaisilla mukulakiviteillä liikkuu toistaiseksi vain muutamia turisteja, jotka vilkuilevat uteliaina kirjapinojamme. On Suomenlinnassa tosin kulttuuria ennenkin nähty. Suomenlinnasta ja sen seurapiiristä tuli 1700-luvulla merkittävä kulttuurin välittäjä. Upseerit lukivat ajanvietteenä paitsi ruotsinkielisiä teoksia myös ranskalaista filosofiaa, kertoo Martin Hårdstedt Suomen ruotsalainen historia -kirjassaan.


Suomen turvaksi suunniteltua puolustuslinnoitusta alettiin rakentaa 1700-luvun puolivälissä. Rakennustöiden johtaja Augustin Ehrensvärd ja alussuunnittelija Fredrik Henrik af Chapman loivat uuden mallin Suomen puolustamiseen, Hårdstedt avaa kirjassaan. Viapori sulki meritiet ja rannikkolaivasto toteutti uutta taktiikkaa saaristosodankäynnissä.


Matka jatkuu hiekkateitä pitkin kohti Piperin puistoa ja kummitustarinastakin tunnettua lampea. Aavemaista tunnelmaa tarjoaa vielä häivähdys aamusumua, mutta aurinko alkaa jo ottaa jalansijaa syyspäivästä. Puiston katve tarjoaa mainion tilaisuuden hetki eväs- ja lukutauolle.
Kylläinen kustantajajoukko suuntaa vielä syysretken viimeisellä osuudelle kohti Kustaanmiekkaa. Reitti kulkee kapeaa hiekkaista tietä Suomenlinnan valleilla hiljaisena seisovien tykkien edestä. Tositoimiinhan tykit eivät oikeastaan koskaan päässeet, koska Viapori tunnetusti antautui käytännössä taistelutta venäläisille joukoille toukokuussa 1808. Upea näkymä valleilta ja niiden edessä makaavilta kallioilta ulottuu kauas.

Valleilta laskeudumm
e kohti matkan päätepistettä, Kuninkaanporttia. Se on vuosisatojen jälkeenkin jylhä näky ja tietenkin ikoninen Suomenlinnan maamerkki. Kuljemme hetken kuningas Aadolf Fredrikin jalanjäljissä tutkailemassa portin jykeviä kaarteita ja pysähdymme seuraamaan hiljaisessa syksyssä liplattavaa Itämerta.
Pian on kuitenkin aika jättää historian monumentit taakse. Suuntaamme kirjat kainalossa kohti lauttaa ja elämään herännyt Kauppatoria, uusia lukuhetkiä ja -maisemia jo vilkkaasti suunnitellen.



