Marke Ahoselle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

Feature-Ahonen_Oopiumia

Filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentti Marke Ahoselle on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Oopiumia ja ajatusharjoituksia -teoksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa palkinnot vuosittain tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä.

Vuonna 2020 ilmestynyt Oopiumia ja ajatusharjoituksia kertoo antiikin ihmisten suhteesta kehoon, sairauksiin ja kärsimykseen. Kirja kartoittaa antiikin käsityksiä esimerkiksi kulkutaudeista, unettomuudesta ja mielenterveydestä sekä seksin terveysvaikutuksista, sukupuolesta, lääkeaineista ja sairauksien alkuperästä. Tutkimustyössään Ahonen on perehtynyt erityisesti antiikin filosofian ja lääketieteen yhteyksiin.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myönnetään tieteellisen, taiteellisen ja teknologisen tiedonvälityksen alalla tehdystä merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle. Tämän vuoden palkinnot jakoi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen torstaina 16.9.2021.

Palkintoperustelut

Marke Ahosen kirja kertoo antiikin ajan lääkärien ja filosofien suhtautumisesta sairauksiin. Antiikin aikana lääkärit saattoivat olla filosofeja ja filosofit lääkäreitä. Lääkärit lääkitsivät ruumiin vaivoja oopiumilla. Filosofit puolestaan hoitivat mielen sairauksia ajatusharjoituksilla. Tämä heijastuu Ahosen teoksen nimessä Oopiumia ja ajatusharjoituksia.

Teos etenee yksittäisten sairauksien ja potilastapauksien kautta. Kirja muistuttaa länsimaisen lääketieteen ja filosofian lähes 3 000-vuotisesta yhteydestä. Ahosen teos panee pohtimaan lääketieteen ja filosofian eroja nykyisissä mindfullnesissa ja hyvinvointivalmennuksessa.

Antiikin ja nykyajan lääketieteessä Ahonen näkee enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä. Antiikissa esimerkiksi vesikauhua hoidettiin kauhistuttavilla tavoilla. Korona-ajassamme Ahosen kirja muistuttaa antiikin tappavista ruttoepidemioista. Lääkitys ei auttanut, koska taudinaiheuttajia ei tunnettu.

Osa antiikin ajan terveyskeskusteluista jatkuu tänä päivänä. Esimerkiksi filosofi Seneca uskoi elävänsä elämäntapasairauksien kulta-aikaa, kun hän katsoi velttojen ja nautinnonhaluisten ihmisten tapoja.

Melankoliaa puolestaan pidettiin antiikissa sairautena, joka vaatii hoitoa. Toisaalta se osattiin nähdä myös poikkeavana ominaisuutena, jota ei tarvitse korjata.

Ahonen tuntee antiikin alkuperäiset lähteet, hän oikoo väärintulkintoja ja tarjoilee tietonsa sopivasti sulateltuna ja sujuvalukuisena tekstinä.

Gaudeamus onnittelee palkinnonsaajia!

Lue lisää palkinnosta tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan sivuilta >>

Osta Oopiumia ja ajatusharjoituksia verkkokaupasta >>

sydan150

Lue myös nämä

Tilaa uutiskirje

Etukoodilla -15% normaalihinnoista ja ilmainen toimitus seuraavalle tilaukselle!

Vieritä ylös