Juho Kuorikoski: Pelitaiteen manifesti

Mitä pelit ovat? Ovatko ne urheilua tai viihdettä? Onko pelien arvo vain euroissa? Turmelevatko ne nuorison?

Digitaalisia pelejä kritisoidaan viihteellisyydestä ja kaupallisuudesta, mutta niillä on oma vahva taiteellinen ulottuvuutensa. Tärkeimmäksi peleissä nousee kokeminen, kun tarinan kulkuun voi itse vaikuttaa. Pelaaja itkee, nauraa, suuttuu ja liikuttuu tehdessään valintoja pelin mikrokosmoksessa. Parhaimmillaan pelit saavat pelaajan kyseenalaistamaan, kysymään ja ottamaan kantaa.

Pelitaiteen manifesti uppoutuu pelien maailmaan uudesta näkökulmasta ja ravistelee vallitsevia asenteita. Historiasta poimittujen esimerkkien avulla kirja nostaa digitaaliset pelit samanveroiseksi taidemuodoksi seitsemän vanhemman taiteen rinnalle: peleissä on kirjallisuutta, kuvanveistoa, maalaustaidetta, arkkitehtuuria, teatteria, elokuvaa ja musiikkia.

Kirjassa kuljetaan Pongin ja Tetriksen yksinkertaisesta kauneudesta Civilizationin strategiallisuuden kautta aina Witcherin ja Grand Theft Auton käsikirjoituksellisiin merkkiteoksiin, joissa todelliset merkitykset avautuvat vasta pelatessa. Kirja sopii niin pelaajille ja pelinkehittäjille kuin kaikille kulttuurista ja taiteesta kiinnostuneille.

Vaikka mielen vinoumia on käsitelty taiteessa vuosisatojen ajan, vasta pelit pystyvät näyttämään, miltä ne oikeasti tuntuvat.

Seikkailu moraalin harmaalla alueella panee omatkin valinnat puntariin. Kukaan ei kerro, mikä on oikein, sillä pelaajan sisäisen arvomaailman varaan lasketaan paljon.

Sisällys

Juho Kuorikoski. Kuva Henri Ruuska.

Kirjoittaja

Juho Kuorikoski on pitkän linjan toimittaja, joka työskentelee muun muassa Pelit-lehden vakituisena avustajana. Hän on kirjoittanut
useita digitaalisia pelejä käsitteleviä kirjoja – mutta ei ole vielä tähän päivään mennessä saanut löylytettyä peliharrastuksensa legendaarisinta loppuhirviötä, Mega Manin vastustajaa Yellow Deviliä, kaustislaisittain Taikinamiestä.

 

 

 

 

 

 

Laita hyvä kiertämään: