Ilkka Huhta on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän tutkii Suomen kirkkojen ja uskonnollisten liikkeiden historiaa uusimmalla ajalla. Huhta on kiinnostunut erityisesti kirkkojen ja papiston roolista kriisiaikoina, uskonnonvapaushistoriasta sekä uskonnollisten instituutioiden yhteiskunnallisen ja poliittisen roolin muutoksista. Hän on julkaisut useita monografioita ja tieteellisiä artikkeleita näistä aihepiireistä, ohjannut lukuisia väitöskirjoja sekä toiminut pitkään akateemisissa johtamistehtävissä.
Sini Hulmi toimii käytännöllisen teologian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän on liturgiikan tutkija, jonka nykyiset tutkimusintressit kohdistuvat ruumiillisuuden, aistien ja tilan merkitykseen jumalanpalveluksessa tai kirkkotilassa käyville sekä liturgian muutoksiin. Hän on tutkinut myös kontekstuaalisuuden ja tradition suhdetta liturgiassa sekä jumalanpalveluksen teologiaa. Hänen julkaisujaan ovat muun muassa artikkeli ”Liturgy: Local and Contextual or Controlled from Above? A Nordic Perspective: Liturgical Renewal and Development in the Evangelical Lutheran Church of Finland in the Past Three Decades” (Studia Liturgica 49/2019) ja teos Pyhän säikeitä – Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan (2019). Hän on myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämän neuvottelukunnan asiantuntijajäsen.
Jutta Jokiranta on Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on erikoistunut varhaiseen juutalaisuuteen ja Qumranin (Kuolleenmeren) teksteihin. Väitöskirja vuodelta 2005 (Social identity and Sectarianism in the Qumran Movement, 2012) sovelsi sosiologisia lahkoteorioita ja sosiaalisen identiteetin teoriaa Qumranin liikkeen teksteihin. Jokirannan tutkimusintressit kohdistuvat rituaalisiin muutoksiin ajanlaskun alun tienoilla, sosiaalisen identiteetin rakentamisen prosesseihin, etnisyyteen, hellenisti- ja roomalaisajan Palestiinaan, kognitiiviseen uskontotieteeseen, varhaisen juutalaisuuden ja kristillisyyden monimuotoisuuteen, pyhien tekstien muotoutumiseen ja perinteiden välittymiseen. Jokiranta on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tutkimusasioista vastaava varadekaani ja hoitaa monia luottamustoimia (mm. Suomen Lähi-idän instituutin säätiön varapuheenjohtaja). Hän on johtanut useita projekteja (Suomen Akatemian ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön tiimijohtaja 2014–2019; Suomen Kulttuurirahaston työryhmä ”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” 2020–2024).
Marjukka Laiho on uskontososiologi ja politologi, jonka väitöskirja käsitteli eletyn teologian metodologiaa ja nuorten aikuisten kosmopoliittista uskonnollisuutta. Laihon metodologinen tutkimus ankkuroituu tiedonsosiologiaan, jonka kautta hän tarkastelee erityisesti teologista tietämistä ja tasavertaiseen kumppanuuteen perustuvaa tiedontuotantoa eli kanssatutkimusta. Empiirisessä tutkimuksessaan hän hyödyntää politiikan tutkimuksen ja uskontososiologian kriittisiä ja jälkikriittisiä lähestymistapoja. Laiho työskentelee tutkijatohtorina Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Utopioita ruokajonosta: Aineellisen avun toisenlaiset tulevaisuudet” (2023–2025). Hän johtaa osahanketta, joka tutkii ruoka-apua erityisesti sen mahdollistamiseen ja toteuttamiseen osallistuvien keskeisten suunnittelu- ja ohjausvaltaa käyttävien tahojen näkökulmasta.
Aini Linjakumpu on uskontojen ja kulttuurien politiikan professori Lapin yliopistossa ja valtio-opin dosentti Tampereen yliopistossa. Hänen pääasiallinen tutkimuskohteensa on ollut uskontojen poliittiset ulottuvuudet, erityisesti islamin ja kristillisten uskonnollisten liikkeiden ja uskontokuntien piirissä (muun muassa vanhoillislestadiolaisuus, Jehovan todistajat, helluntailaiset ja amissit). Teoreettisesti hänen tutkimusintressinsä ovat liittyneet yhteisöihin, väkivaltaan, valtaan, verkostopolitiikkaan ja tunnepolitiikkaan. Linjakumpu on tehnyt kolme monografiaa islamin poliittisista ulottuvuuksista, kolme monografiaa vanhoillislestadiolaisuudesta, yhden monografian hengellisestä väkivallasta, yhden yhteiskirjoitetun monografian uskonnollisesta lukutaidosta, toimittanut seitsemän kirjaa sekä julkaissut yli 50 artikkelia ja kirjan lukua kansallisesti ja kansainvälisesti.
Minna Opas on uskontoantropologi ja -etnografi. Hän työskentelee uskontotieteen yliopistonlehtorina Turun yliopistossa. Hän on kiinnostunut kristinuskon antropologiaan sekä alkuperäiskansojen uskontoihin ja kulttuureihin liittyvistä kysymyksistä ja on tutkinut kristinuskoa erityisesti Amazonin alkuperäiskansojen parissa. Oppaan keskeiset tutkimusintressit liittyvät aineellisuuteen, ruumiillisuuteen, kristinuskon antropologiaan, kirkkokuntien välisiin suhteisiin sekä etnografiseen metodologiaan. Hänen uusimmat tutkimushankkeensa keskittyvät pyhiinvaellukselle annettuihin merkityksiin sekä kristinuskon ja uushenkisyyden välisiin kytköksiin Suomessa. Opas on Temenos: Nordic Journal for the Study of Religion -lehden toinen päätoimittaja.
Teemu Pauha on islamilaisen teologian yliopistonlehtori sekä uskontotieteen ja islamin tutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet uskonnollisen identiteetin ja uskontoryhmien välisten suhteiden sosiaalipsykologiaan sekä islamiin Euroopassa. Pauhalla on vertaisarvioituja julkaisuja muun muassa uskonnosta ja urheilusta, suomalaisista moskeijakiistoista, islamista luopumisesta, ateistien uskontoasenteista sekä sunnien ja shiiojen välisistä suhteista. Yhdessä Roosa Haimilan kanssa Pauha on toimittanut teoksen Uskonto mielessä: Psykologisia näkökulmia uskonnollisuuteen ja henkisyyteen (2024). Hän on ollut vuodesta 2014 lähtien Suomen-osion vastuukirjoittajana kirjasarjassa Yearbook of Muslims in Europe (Brill) ja toimii päätoimittajana lehdessä Studia Theologica: Nordic Journal of Theology. Pauha on työskennellyt aiemmin myös terveydenhuollon psykologin tehtävissä lastenpsykiatrian poliklinikalla ja ammattikorkeakoulussa.
Ali Qadir on sosiologian professori Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ja opetuksensa keskittyy uskontososiologiaan, harhaoppisuuteen ja mystiikkaan, erityisesti yhteiskunnallisten rakenteiden ja diskurssien näkökulmasta. Useiden artikkelijulkaisujen lisäksi hän on kirjoittanut ja toimittanut kolme kirjaa ja kaksi tieteellisen lehden erikoisnumeroa. Hänen uusin kirjansa on Symbols and Myth-Making in Modernity (2022, yhdessä Tatiana Tiaynen-Qadirin kanssa). Qadir johtaa kansainvälistä mystiikan tutkimuksen projektia ja on Templeton Religion Trustin ohjausryhmän jäsen.
Antti Räsänen on uskontokasvatuksen professori Helsingin yliopistossa ja teologisen tiedekunnan dekaani. Hän on tutkinut uskonnollista kehitystä elämänkaaren eri vaiheissa, erityisesti aikuisiässä. Myöhemmin näkökulma vaihtui lasten ja nuorten uskonnollisuuden ja spiritualiteetin tarkasteluun sekä koulun uskonnonopetusta käsitteleviin tutkimuksiin. Nykyiset tutkimusintressit suuntautuvat kahtaalle: uskontolukutaidon mittarien kehittämiseen ja uskonnollisten/katsomuksellisten ryhmien välisiin stereotypioihin ja metastereotypioihin.
Risto Saarinen on ekumeniikan professori Helsingin yliopistossa. Hänellä on tutkijakoulutus myös filosofian historian alalla. Saarinen on toiminut pitkään saksalaisissa tiedeyhteisöissä ja asemoituu niin sanottuun humboldtilaiseen perinteeseen. Vuosina 2014–2019 hän johti Suomen Akatemian huippuyksikköä ”Järki ja uskonnollinen hyväksyminen”. Saarinen on julkaissut Oxford University Pressin kustantamat teokset Recognition and Religion (2016) ja Philosophical Justice and Reformation Righteousness (2025). Suomeksi hän on julkaissut trilogian Oppi rakkaudesta, Oppi luottamuksesta, Oppi toivosta (2015–2020) sekä yliopistoromaanin Laulujen laulu (2024).
Anna Sofia Salonen työskentelee Itä-Suomen yliopistossa käytännöllisen teologian yliopistonlehtorina. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori ja kirkkososiologian dosentti Helsingin yliopistossa ja työskennellyt aiemmin Suomen akatemian tutkijatohtorina Tampereen yliopiston sosiologian oppiaineessa. Salonen yhdistää tutkimuksessaan sosiologian ja teologian näkökulmia tutkiessaan ruokaan, uskontoon, etiikkaan, eriarvoisuuteen ja elintarvikejärjestelmään liittyviä kysymyksiä. Hän on tutkinut muun muassa uskonnollisten yhteisöjen harjoittamaa ruoka-aputoimintaa ja siihen liittyen erityisesti avun vastaanottajien kokemusmaailmaa, uskonnon ja aineellisen avun välisiä kytköksiä sekä kirkon roolia hyväntekeväisyystalouden toimijana. Lisäksi hän on tutkimuksissaan tarkastellut arkisen ruoankulutuksen kohtuullisuutta ja kohtuuttomuutta, terapeuttista kulttuuria sekä uskonnottomuutta. Salonen toimii vastuullisena tutkijana Koneen säätiön rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Utopioita ruokajonosta: Aineellisen avun toisenlaiset tulevaisuudet” (2023–2025).
Serafim Seppälä on systemaattisen teologian ja patristiikan professori Itä-Suomen yliopistossa. Seppälä on julkaissut yli 20 kirjaa, yli 100 tieteellistä artikkelia sekä lukuisia käännöksiä klassisista kielistä. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ja tutkimusaiheitaan ovat elämänfilosofiaan ja spirituaaliteettiin painottuvat kysymykset kreikankielisessä kristillisessä kirjallisuudessa ja syyriankielisessä kirjallisuudessa 100-luvulta 700-luvulle, varhaisen islamin ja kristinuskon kohtaaminen Lähi-idässä, juutalaisuuden ja kristinuskon aatteelliset kohtaamiset myöhäisantiikin Lähi-idässä, keskiajan juutalainen mystiikka, armenialainen taide, Armenian kansanmurhan aatteellinen perintö sekä itäinen kauneuden filosofia antiikista nykypäivään.
Johanna Sumiala on viestinnän tutkimuksen professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hän on perustajajäsen Uskonnon, median ja yhteiskunnan muutoksen tutkimuskeskittymässä (Heremes) Helsingin yliopistossa. Sumialan tutkimusote on media-antropologinen. Hän on julkaissut laajasti median, kuoleman, rituaalien ja uskonnon tutkimuksen alueilta, mukaan lukien kirjat Median rituaalit (2010) ja Mediated Death (2021). Tällä hetkellä hän tutkii kuoleman digitalisoitumista ja digitaalista jälkielämää. Sumiala on uskonnon ja mediatutkimuksen sekä digitaalisen uskonnontutkimuksen uranuurtaja sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hän on ollut perustamassa useita alan kansainvälisiä verkostoja Pohjoismaissa ja maailmanlaajuisesti. Hän toimi International Society for Media, Religion and Culture (ISMRC) -järjestön puheenjohtajana 2018–2023.
Teemu Taira on uskontotieteen vanhempi yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa ja uskontotieteen dosentti Turun yliopistossa. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa käsittelevät erityisesti julkista uskontodiskurssia, uskonnon ja median suhteita sekä ateismia. Hänen keskeisimmät teoksensa ovat Taking ”Religion” Seriously: Essays on the Discursive Study of Religion (2022), Pehmeitä kumouksia: uskonto, media, nykyaika (2015), Väärin uskottu? Ateismin uusi näkyvyys (2014) ja Media Portrayals of Religion and the Secular Sacred (2013, yhdessä Kim Knottin ja Elizabeth Poolen kanssa). Ennen nykyistä tehtäväänsä hän on työskennellyt Turun ja Leedsin yliopistoissa sekä ollut vieraileva tutkija Edinburghin, Ottawan ja Uppsalan yliopistoissa.
Lauri Thurén on toiminut Itä-Suomen yliopiston eksegetiikan professorina vuodesta 2001 lähtien. Hän johtaa Suomen Akatemian projektia ”Vertaukset suostuttelevina kertomuksina”. Thurén on kansainvälisesti tunnetuimpia Uuden testamentin retoriikan ja argumentaation tutkijoita. Hän on julkaissut kahdeksan tieteellistä monografiaa, 80 tieteellistä artikkelia sekä lukuisia tiedettä kansantajuistavia kirjoja ja artikkeleita. Thurén on ohjannut 10 väitöskirjaa ja 90 pro gradu -tutkielmaa sekä toiminut kahdeksan vuotta Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan dekaanina ja varadekaanina. Hän on opiskellut teologiaa, klassisia kieliä ja retoriikkaa Åbo Akademissa, Turun yliopistossa, Uppsalan yliopistossa ja Graduate Theological Unionissa (Berkeley, Kalifornia).
Martin Ubani on uskonnonpedagogiikan professori Itä-Suomen yliopistosta. Hänen tutkimuksensa kohdistuvat pääasiassa uskontoon yhteiskunnallisessa kasvatuksessa ja opettajankoulutukseen. Viime aikoina hän on paneutunut uskontolukutaidon kysymyksiin. Hänen viimeisin kirjansa on toimitettu teos Religion, Learning, Literacy: Theories and Concepts for 21st Century Public Education (2025). Ubani toimii useissa kansainvälisissä ja kansallisissa tieteellisissä ja koulutuspoliittisissa luottamustehtävissä. Hän on ollut vuodesta 2016 alkaen Van Leer Instituten vieraileva tutkija Jerusalemissa, Israelissa.
Katja Valaskivi on yhteiskuntatieteilijä ja mediatutkija, joka toimii uskonnon- ja mediatutkimuksen professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän on Uskonnon, median ja yhteiskunnallisen muutoksen tutkimuskeskittymän (Heremes) perustajajäsen ja johtaja sekä tutkimusohjelmajohtaja datafikaation tutkimusohjelmassa Helsingin yliopiston humanistis- yhteiskuntatieteellisessä instituutissa (HSSH). Valaskiven tutkimus käsittelee (media)teknologioiden ja yhteiskunnan suhdetta, teknologiaan liittyviä uskomuksia sekä uskontojen medioitumista ja suhdetta digitaaliseen ympäristöön. Hänen viimeisimmät tieteelliset julkaisunsa käsittelevät muun muassa uskontoa ja kuvantunnistusjärjestelmiä (yhdessä Anton Bergin kanssa), innovaatiouskoa sekä salaliittoteorioita hybridissä mediaympäristössä. Yhdessä Johanna Sumialan, Kaisa Tiusasen ja Helmi Halosen kanssa toimitettu artikkelikokoelma Media and the Spirit of Populism ilmestyy 2026. Valaskivi on hallituksen jäsen International Society for Media, Religion and Culture (ISMRC) -järjestössä.
Aku Visala on uskonnonfilosofian dosentti ja tutkija Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana Oxfordin (Britannia), Princetonin (Yhdysvallat) ja Notre Damen (Yhdysvallat) yliopistoissa. Visala on kirjoittanut useita kirjoja, kuten Conversations on Human Nature (yhdessä Agustín Fuentesin kanssa, 2015), Johdatus uskonnonfilosofiaan (yhdessä Olli-Pekka Vainion kanssa, 2011) sekä Vapaan tahdon filosofia (2018). Hän on kiinnostunut depressiosta, vapaasta tahdosta sekä kognitiotieteistä.
Elina Vuola toimii globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professorina. Hän toimi Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja kansainvälistymisestä vastaavana varadekaanina 2018–2022. Vuolan julkaisut käsittelevät uskontoa Latinalaisessa Amerikassa ja globaalissa etelässä, uskontoa ja sukupuolta, Suomen uskonnollisia vähemmistöjä sekä feministiteologiaa ja vapautuksen teologioita. Hän on ollut vierailevan tutkijana muun muassa Costa Ricassa (Departamento Ecuménico de Investigaciones 1991–1993, 1999–2000) ja Yhdysvalloissa (Harvard Divinity School 2002–2003 ja Northwestern University 2014–2015). Hän on julkaissut muun muassa teoksen The Virgin Mary Across Cultures: Devotion among Costa Rican Catholic and Finnish Orthodox Women (2019).
