Riie Heikkilän kirja Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta sekä Hanna Ylöstalon, Heini Kinnusen, Emma Lambergin ja Inna Perheentuvan teos Feminismiä talouteen: Opas kriittiseen talouslukutaitoon ovat saaneet vuoden 2025 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää palkinnot vuosittain Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Palkinto on valtakunnan korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta, joka on lisännyt kansalaisten tietämystä ja antanut virikkeitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Miksi lakkasimme lukemasta? -kirjassa sosiologi Riie Heikkilä tarkastelee, millainen aktiviteetti lukeminen on statussymbolina ja elämäntyylinä 2000-luvun Suomessa ja millaisista yhteiskunnallisista ja rakenteellisista syistä lukemisen mahdollinen hiipuminen voi johtua. Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe, joka suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset.
Vähän tai eivät ollenkaan lukevat ovat kuitenkin erittäin olennainen osa sitä keskustelua, jota lukemisesta pitäisi käydä. Teoksessa Heikkilä käy läpi lukemisen trendejä 1980-luvulta nykypäivään ja haastattelee lukemisesta ihmisiä, joiden tausta ennustaa vähäistä kulttuuriosallistumista.
Suomalaisten vapaa-ajalla luettujen kirjojen määrä kaikkiaan vähenee 1980-luvulta nykypäivään tultaessa. Lukemisen väheneminen kuitenkin eriytyy voimakkaasti ja kerrostuu sosiaalisesti. Heikkilä osoittaakin, että lukeminen on osa hierarkkisesti järjestyviä kulttuurisia elämäntyylejä ja siksi statuslaji: jos yhteiskunnallinen eriarvoisuus kasvaa, myös lukeminen eriytyy.
Feminismiä talouteen -kirjassa yhteiskuntatutkijat haastavat ajattelemaan taloutta totuttujen näkökulmien ulkopuolelta ja perustelevat, miksi taloutta ei voi ymmärtää tai talouspoliittisia päätöksiä tehdä ottamatta huomioon talouden sukupuolittuneisuutta.
Teos osoittaa, että perinteinen taloutta koskeva tieto ja talouspolitiikka perustuvat kapeaan ymmärrykseen talouteen liittyvistä valtarakenteista: usein sivuutetaan sukupuolittuneet taloudellisen eriarvoisuuden muodot sekä vaurauden kertyminen globaaliin pohjoiseen ja valkoisille miehille. Naisille perinteisesti kuulunutta taloudellista toimintaa, kuten hoivaa, kohdellaan kuluna tai näkymättömänä ja ilmaisena lahjana.
Feminismiä talouteen opastaa ja kutsuu kehittämään kriittistä feminististä talouslukutaitoa. Se kyseenalaistaa kivettyneitä lainalaisuuksia ja avaa talouteen feministisiä näkökulmia ottaen huomioon sukupuolen ohella etenkin luokkaan ja rodullisuuteen liittyvät valtasuhteet.
Palkintoperustelut
Riie Heikkilä: Miksi lakkasimme lukemasta?
”Lukemiseen käytetty aika on vähentynyt. Riie Heikkilä ei tyydy huokaisemaan menetetyn lukukulttuurin perään, vaan kysyy: Miksi lakkasimme lukemasta? Hän tarkastelee ilmiötä yhteiskunnan rakenteiden, arjen rytmien ja kulttuuristen elämäntyylien kautta. Hän antaa puheenvuoron ihmisille, joiden suhde lukemiseen – ja ylipäätään kulttuuriin – on ristiriitainen, välinpitämätön tai jopa torjuva.
Juuri tässä piilee teoksen suuri ansio: kuulemme heitä, joista puhumme.
Teos tarjoaa kiinnostavan ja helposti lähestyttävän tarkastelukulman lukemisen kehitykseen Suomessa. Heikkilä hyödyntää sekä historiallisia tilastoja että kirjaa varten kerättyä rikasta haastatteluaineistoa. Lopputulos on sekä menetelmällisesti vahva että lukijaan vaikuttava: vankka tieteellinen tutkimus on paketoitavissa laajaa yleisöä kiinnostavaan muotoon.”
Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa: Feminismiä talouteen
”Talouspuheen ei tarvitse olla vaikeaa eikä vaihtoehdotonta. Feminismiä talouteen kutsuu lukijan mukaan moniääniseen talouskeskusteluun.
Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg ja Inna Perheentupa kokoavat yhteen tutkittua tietoa siitä, miten nykyinen talouspolitiikka rapauttaa omia perustuksiaan.
Teos kysyy, miksi hoivan ja kotityön kaltaiset talouden peruspilarit ovat edelleen enimmäkseen näkymättömiä kansantalouden tilinpidossa. Vastaavasti teos kysyy, miksi ympäristön kestävyys ei vieläkään saa markkinoilla sellaista arvoa, että sen tuhoamista pidettäisiin täysin käsittämättömänä.
Kirjoittajat kritisoivat nykyajassakin voimakkaana eläviä talouskäsityksiä ja valtasuhteita, jotka sivuuttavat eriarvoisuuden muotoja. Teos esittelee ytimekkäästi feministisen talouden keskeiset teemat ja käsitteet sekä ohjaa syventymään aiheeseen lisää.
Teos ei jää pelkäksi painetuiksi sivuiksi. Se jatkuu keskusteluna myös podcastissa ja muistuttaa, että talous kuuluu meille kaikille.”
