Sonja Helkala, KM, työskentelee väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa. Väitöskirjassaan Helkala tutkii koulujen demokratiakasvatusta poliittisten tunteiden ja yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta. Helkala on laajasti kiinnostunut kasvatuksen ja demokratian yhteydestä ja demokratian jatkuvuudesta. Hänelle keskustelu on ennen kaikkea yhdessä ajattelemista.
Mika Hietanen, TT, MA, dosentti, työskentelee retoriikan yliopistonlehtorina Lundin yliopistossa. Hietanen on tutkinut esimerkiksi Paavalin, Nokia Mission ja Trumpin retorisia strategioita, äärioikeiston vihapuhetta, eri argumenttityyppien vakuuttavuutta sekä yliopisto-opettajien käsityksiä etäopetuksesta. Hietanen on yhteiskunnallisesti ja pedagogisesti orientoitunut retoorikko ja taustaltaan eksegeetti. Erityisen kiinnostunut Hietanen on argumentoivasta viestinnästä sekä klassisen retoriikan vakuuttamisen menetelmistä. Hietanen uskoo rakentavan viestinnän ja kriittisen ajattelun opetuksen ja tutkimuksen edistävän mielekästä oppimista ja demokraattista yhteiskuntaa.
Essi Ikonen, FT, on tutkinut mielikuvitusta, dialogia ja kuuntelemista. Hän on toiminut opettajien täydennyskouluttajana, katsomusaineiden didaktikkona Helsingin yliopistossa sekä hanketutkijana Århusin yliopistossa. Tällä hetkellä Ikonen opettaa filosofiaa, psykologiaa ja elämänkatsomustietoa Konepajan aikuislukiossa ja luovia tutkimusmenetelmiä Helsingin yliopistossa. Ikosen pedagogisen ajattelun keskiössä ovat filosofiaa ja taidelähtöisiä lähestymistapoja yhdistävät opetus- ja tutkimusmenetelmät.
Ulla Karvonen, KT, toimii Espoossa luokanopettajana. Hän on tutkinut opetusvuorovaikutusta ja uskoo, että korkeatasoisen kirjallisuudenopetuksen avulla voidaan edistää empatiataitojen ja kriittisen ajattelun kehittymistä.
Mervi Kaukko, KT, työskentelee monikulttuurisuuskasvatuksen professorina Tampereen yliopistossa. Kaukko johtaa parhaillaan useita tutkimushankkeita, joissa ollaan kiinnostuneita pakolaistaustaisten lasten ja nuorten koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista. Kaukon ja Maria Petäjäniemen tähän kirjaan kirjoittama näkökulmateksti pohjautuu Koneen Säätiön rahoittamaan hankkeeseen, jonka yhtenä päätavoitteena on ymmärtää, miten pakolaislapset itse haluaisivat tulla nähdyksi ja kuulluksi koulussa. Taustaltaan Kaukko on luokanopettaja ja englannin opettaja.
Marjaana Kavonius, FT, TM, toimii yliopistonlehtorina ja opettajankouluttajana Helsingin yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut katsomusaineiden ja terveystiedon opettajana peruskoulussa. Kavonius on tutkinut muun muassa nuorten katsomuksellisuutta sekä elämänkatsomustiedon ja uskonnon opetusta ja merkitystä oppilaiden, opettajien ja huoltajien näkökulmasta. Kavonius pitää tärkeänä tulevaisuuden taitona moninäkökulmaisuuden ja moninaisuustietoisuuden kehittämistä sekä avointa keskustelua aiheesta kuin aiheesta.
Raili Keränen-Pantsu, KT, on pitkän linjan opettajankouluttaja. Väitöskirjassaan hän tutki kulttuurisia kertomuksia ja niiden kautta tapahtuvaa oppimista. Hän työskentelee hankepäällikkönä lasten hyvinvointia tukevassa hankkeessa ja tutkii opettajien muutosajattelua Suomen akatemian tutkimushankkeessa.
E. V. Rope Kojonen, TT, dosentti, työskentelee systemaattisen teologian yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Kojonen on tutkinut erityisesti uskonnon ja luonnontieteen suhteesta käytyä keskustelua sekä luomisopin ja evoluution suhteeseen liittyviä kysymyksiä. Kojonen on myös kiinnostunut luottamuksen ja epäilyksen merkityksestä maailmankuvallisessa ajattelussa. Kojonen toivoo tutkimustensa rakentavan ymmärrystä eri tavalla ajattelevien välille.
Silja Lamminmäki-Vartia, TM, KK, työskentelee väitöskirjatutkijana ja yliopisto-opettajana varhaiskasvatuksen 1000+-monimuotokoulutuksessa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Lamminmäki-Vartialla on pitkä työ- ja kouluttajakokemus varhaiskasvatuksesta ja varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksesta. Lamminmäki-Vartian väitöstutkimus liittyy varhaiskasvatuksen opettajan ammatillisuuden kehittymiseen varhaiskasvatuksen katsomuskasvatuksessa. Lamminmäki-Vartia näkee katsomuskasvatuksen vahvasti osana inklusiivista kasvatusta, jolla on yhdenvertaisuuteen, lasten osallisuuteen ja lastenoikeuksiin liittyvä ulottuvuus alati moninaistuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Lasse Lipponen, dosentti, työskentelee professorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän johtaa Suomen akatemian rahoittamaa tutkimushanketta ”Lasten suru ja suremisen kulttuuriset käytännöt varhaiskasvatuksessa”.
Jan Löfström, PhD, on historiallis-yhteiskunnallisen kasvatuksen professori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut historiatietoisuuden ja moraalitietoisuuden yhteyksiä, historianopetusta demokratiakasvatuksena, yhteiskuntaoppia ja talouskasvatusta. Hänellä on historiantutkijan peruskoulutus mutta sosiologis-antropologinen intressi. Löfströmiä kiinnostaa erityisesti, kuinka rationaalinen mielipiteenmuodostus, tunteet ja moraalipsykologia kietoutuvat ihmisten historiallis-yhteiskunnallisessa ajattelussa ja mitä tämä merkitsee yhteiskunnallisessa opetuksessa ja kasvatuksessa.
Maria Petäjäniemi, KT, työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa. Hänen tämänhetkinen tutkimuksensa keskittyy pakolaisoppilaita ympäröiviin diskursseihin, koulujärjestelmän epäyhdenvertaistaviin mekanismeihin, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja integraatioon. Hän toimii tutkimusryhmän SAFE – Social Justice at the Focus of Education toisena johtajana. SAFE tarkastelee toimijuuden, osallisuuden ja turvallisuuden mahdollisuuksia eri oppilaille koulussa sekä sitä, kuinka yhteiskunnalliset, koulutukselliset ja kasvatukselliset rakenteet luovat ja ehkäisevät näitä mahdollisuuksia.
Saila Poulter, KT, dosentti, tutkii lasten surua ja katsomuksellisia kysymyksiä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän toimii yliopistotutkijana Suomen akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Lasten suru ja suremisen kulttuuriset käytännöt varhaiskasvatuksessa”.
Annukka Pursi, KT, työskentelee yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Hän tekee tutkimusta Suomen akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Lasten suru ja suremisen kulttuuriset käytännöt varhaiskasvatuksessa”.
Niina Putkonen, TM, työskentelee väitöskirjatutkijana ja katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjassaan hän tutkii moninaisuutta koulun islamin opetuksessa ja tarkastelee ilmiötä islamin opettajien ja muslimivanhempien näkökulmista. Putkonen on taustaltaan uskonnon ja terveystiedon aineenopettaja. Hän näkee katsomusopetuksen mahdollisuutena rakentaa lasten ja nuorten elämänkysymysten pohdinnoille tärkeitä dialogisia tiloja ja haluaa tutkimus- ja opetustyössään vahvistaa siltoja opettajankoulutuksen ja kouluarjen välillä.
Jukka Rantala, FT, on historian didaktiikkaan ja kasvatuksen historiaan erikoistunut historiallis-yhteiskuntatiedollisen kasvatuksen professori Helsingin yliopistossa. Hän on johtanut historian käyttöön ja opetukseen liittyviä hankkeita. Häntä kiinnostaa erityisesti lasten ja nuorten historiatietoisuus sekä tiedonalalähtöisen historianopetuksen toteutuminen koulussa. Historian opettamisen ja oppimisen ohella Rantala on tutkinut yhteiskunnan kriisiaikoina opettajiin kohdistunutta poliittista painostusta.
Liisa Tainio, FT, dosentti, on äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan professori emerita Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tainio on tutkimuksissaan perehtynyt suomen kielen ja kirjallisuuden didaktiikkaan, oppimateriaaleihin sekä oppimistilanteiden vuorovaikutukseen. Hän on analysoinut esimerkiksi kosketusta pedagogisena toimintana. Lisäksi häntä kiinnostavat sukupuolen ja seksuaalisuuden merkitykset kasvatuksessa ja koulutuksessa.
Katja Thomson, MuT, toimii musiikkikasvatuksen lehtorina ja tutkijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän on kiinnostunut erityisesti kulttuurienvälisyydestä ja ekopolitiikasta musiikkikasvatuksessa. Vuosina 1996–2011 Thomson asui Englannissa, jossa hän työskenteli opettajana The Guildhall School of Music and Drama -korkeakoulussa sekä muusikkona eri yhtyeissä ja teattereissa. Väitöskirjassaan hän tarkasteli tilallisesta näkökulmasta perustamaansa World In Motion -yhtyettä, jossa Lähi-idästä pakolaisina Suomeen saapuneet muusikot ja Sibelius-Akatemian opiskelijat sävelsivät, sovittivat ja esittivät musiikkia yhdessä.
Olli-Pekka Vainio työskentelee dogmatiikan professorina Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut vierailevana tutkijana Princetonissa (Center of Theological Inquiry) sekä Oxfordin ja St. Andrewsin yliopistoissa. Tutkimuksissaan hän on käsitellyt muun muassa erimielisyyden ja epävarmuuden luonnetta.
Lauri Väkevä toimii Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa taide- ja taitoaineiden didaktiikan professorina. Hän on aiemmin työskennellyt lehtorina, professorina ja vararehtorina Taideyliopistossa ja yliassistenttina ja assistenttina Oulun yliopistossa. Hänen pääasialliset tutkimuskohteensa ovat taide- ja taitokasvatus, musiikkikasvatus, populaarikulttuuri, opetusteknologia ja kasvatussosiologia. Väkevälle on tärkeää edistää taide- ja taitoaineiden merkitystä koskevaa keskustelua kriittisessä, moninaisessa ja inklusiivisessa akateemisessa ympäristössä.