Ei syksyä ilman sykähdyttäviä kirjamessuja! Tarjoamme jälleen Helsingin Kirjamessuilla runsaan ja monipuolisen tietokirjaohjelman. Tule tapaamaan kirjailijoita ja seuraamaan kiinnostavia kohtaamisia ja keskusteluita ajankohtaisista teemoista historiasta talouteen, yhteiskuntaan ja luontoon.
Uutuudet, kestosuosikit, upeat klassikot ja muut kiehtovat tietokirjalöydöt odottavat osastollamme 6e60. Mukana osastolla ovat tuttuun tapaan myös Vastapaino ja Tutkijaliitto.
Kaiva siis kalenteri esiin, tutustu ohjelmaamme alla ja merkkaa muistiin odottamasi keskustelut. Helsingin Kirjamessut järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 24.10.–27.10.
Gaudeamuksen ohjelma Helsingin Kirjamessuilla 2024
TORSTAI
24.10. klo 10.30
Jussi S. Heinonen & Elina Lehtonen: Suomen muinaiset tulivuoret
Kruununhaka
Laavavirtoja Kainuussa, tulivuortenpurkausten sylkemiä timantteja Pohjois-Savossa… Puhutaanko nyt Suomesta? Kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet. Jos osaa katsoa, voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa miljardien vuosien takaa varhaisilta mantereilta. Ennennäkemätön retki eri puolille maata vie ihmettelemään ja opettaa havainnoimaan muinaisten tulivuoriemme kallioihin jättämiä jälkiä. Haastattelijana Anna-Liisa Haavikko.
24.10. klo 13.00
Heli Rantala, Janne Tunturi: Kirjojen kaipuu
Töölö
1800-luvun alun Suomessa lukuharrastus vaati vaivannäköä: piti osata kieliä sekä onnistua saamaan arvokkaita ja harvassa olevia niteitä käsiinsä. Pientä mutta innokasta lukijajoukkoa kirjat kuitenkin liikuttivat ja toivat yhteen. Keitä olivat varhaiset kirjanystävät? Teoksessa tutustutaan erilaisiin kirjojen käyttäjiin professoreista ylioppilaisiin, papinrouvasta tyttökoulun kasvattiin ja viipurilaiseen kauppiaaseen. Karo Hämäläinen haastattelee.
24.10. klo 16.30
Satu Lidman: Kaikkien oikeus liikkua
Arabia
Liikunta herättää monessa ahdistusta, jopa häpeää. Sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, kehoon ja vammaisuuteen liittyvät syrjivät asenteet vaikuttavat haitallisesti liikunnan harjoittamiseen. Kuinka liikunnan ilo mahdollistuisi kaikille? Satu Lidman luotaa suomalaista liikuntakulttuuria 1900-luvun alkupuolen kansallisen tervehenkisyyden ajasta yksilökeskeisempään nykyhetkeen ja etsii vastauksia liikkumattomuuden ongelmaan. Haastattelijana Filip Saxén.
PERJANTAI
25.10. klo 12.00
Jari Eloranta & Roope Uusitalo: Ankarat ajat
Hakaniemi
Pulavuosia, pörssiromahduksia, suhdannesokkeja – lukuisat talouskriisit ovat koetelleet yhteiskuntamme kestävyyttä suurista nälkävuosista Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Pääosin tuontitavaraa olevista menneistä kriiseistä voidaan ottaa myös oppia. Talouskriisejä ja niiden vaikutuksia tarkasteltaessa kuljetaan myös matka maatalousvaltaisesta Suomesta moderniin pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Haastattelijana Karo Hämäläinen.
25.10. klo 14.30
Teemu Pauha & Roosa Haimila: Uskonto mielessä (Tiedetori)
Kruununhaka
Uskonnosta etsitään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, joiden äärellä myös uskonnoton ihminen saattaa kokea olevansa ”henkinen”. Uskontoon sisältyykin monia psykologisesti kiinnostavia ilmiöitä. Miten uskonto esimerkiksi kytkeytyy hyvinvointiin ja millaisia katsomustyyppejä nuorilla on eri puolilla maailmaa? Liittyykö ateismi vahvempaan vai vähäisempään kuolemanpelkoon, ja miksi ihmisten käsitykset Jumalasta ovat juuri tietynlaisia? Haastattelijana Iida Simes.
25.10. klo 15.00
Hannu Juusola: Israelin historia
Suomenlinna
Viime vuosia ovat leimanneet kamppailu vedestä ja siirtokunnista, ääriliikkeiden nousu, taistelu demokratian tulevaisuudesta ja uskonnollinen radikalismi. Millaiset kehityskulut ovat johtaneet nykyiseen umpikujaan ja miten menneisyys on läsnä yrityksissä päättää väkivallan kierre? Vuosikymmenestä toiseen toistuukin sama kysymys: onko Lähi-idässä edellytyksiä rauhalle meidän aikanamme? Haastattelijana Timo R. Stewart.
25.10. klo 15.00
Kaarina Koski & Anu Korhonen: Painajaisten pitkä historia (Tiedetori)
Kruununhaka
Kuinka painajaisia on selitetty ja tulkittu eri aikoina? Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt kuin sotien muistot. Keskustelua painajaisten historiasta Pohjoiset painajaiset (Gaudeamus) -ja Mardrömmar (SLS) -kirjojen pohjalta. Ohjelma on kaksikielinen (suomi, ruotsi).
25.10. klo 16.00
Paavo Hohti: Bysantin hovimies (Tiedetori)
Kruununhaka
Autenttinen ääni suoraan Bysantista.1000-luvun ensimmäisen vuosisadan Konstantinopolissa elänyt Mikael Psellos toimi useiden keisarien luotettuna neuvonantajana. Hän oli myös lahjakas ja poliittisesti herkkävaistoinen filosofi ja tiedemies, joka onnistui säilyttämään asemansa vallanvaihdoksesta toiseen. Pselloksen ainutlaatuinen kertomus kuvaa tarkkanäköisesti niin hallitsijoiden luonteita ja hovin loistoa kuin korruptiota, juonittelua sekä vallanhimoa. Juha Roiha haastattelee.
25.10. klo 17.00
Sonja Kosunen & Marja Peltola: Koulu ja eriarvoisuus
Hakaniemi
Koulujen ja kaupunginosien eriytymisestä on puhuttu jo pitkään, mutta julkisessa keskustelussa sivuutetaan usein itse nuorten sekä koulujen henkilöstön kokemukset. Eriytyminen on kuitenkin monimutkainen ilmiö, jota täytyy tarkastella koulukohtaisesti ja nuorten arjessa. Millaista on arki huono‐osaisten alueiden kaupunkikouluissa? Miten eriarvoisuuden muodot näkyvät ja tuntuvat myös nuorten vapaa-ajalla? Haastattelijana Laura Friman.
LAUANTAI
26.10. klo 11.30
Ritva Kylli: Ruokaa reissussa
Arabia
Lähde mukaan makumatkalle ympäri Suomen huoltoaseman kahviosta laivan buffetiin ja kadunkulman kioskista junan ravintolavaunuun. Ihminen on liikkunut aina, ja matkalle on tietysti tarvittu hyvät eväät. Millaisia elämyksiä matkaruoka on tarjonnut? Suomen ruokahistoria -kirjastaan Kanava-palkinnon saaneen Ritva Kyllin uutuus muistuttaa muun muassa matkoilla koetuista uusista kokemuksista, kuten ruotsinlaivoilla maistelluista katkaravuista. Anna-Liisa Haavikko haastattelee.
26.10. klo 15.30
Ilari Taskinen: Terveiseni täältä jostakin
Kruununhaka
Kirjeenvaihdosta muodostui suomalaissotilaille talvi- ja jatkosodassa elämänlanka rasitusten ja surujen keskellä. Perheen, ihastusten, kavereiden ja muiden ihmisten kanssa vaihdetut ajatukset avaavat ainutlaatuisen näkymän ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin. Sotilailla oli kirjeystävinä myös tuntemattomia naisia, joille heidän oli usein helpompi avautua peloistaan ja vaikeuksistaan kuin läheisilleen. Haastattelijana Juha Roiha.
26.10. klo 18.00
Ilmari Käihkö: Sotilaan päiväkirja
Kruununhaka
Kaunistelematon ja omakohtainen kuvaus etulinjan todellisuudesta rauhanturvaoperaatiossa Tsadissa. Kiiltokuvia maalailevat korulauseet tuntuvat kaukaisilta, kun arjen toimintaa rasittavat puutteellinen koulutus ja rasistinen suhtautuminen paikallisiin. Sotilasjoukkonsa kokemusten kautta Ilmari Käihkö analysoi murroskohtaa, jossa rauhanturvaaminen muuttui sotilaallisemmaksi kriisinhallinnaksi. Elina Hirvonen haastattelee.
SUNNUNTAI
27.10. klo 11.00
Hanna Ylöstalo, Emma Lamberg & Inna Perheentupa: Feminismiä talouteen
Kruununhaka
Nyt rakennetaan tasa-arvoisempaa, sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa ja ekologisesti kestävämpää maailmaa ja talousajattelua. Perinteinen taloutta koskeva tieto ja talouspolitiikka perustuvat kapeaan ymmärrykseen talouteen liittyvistä valtarakenteista. Feminismiä talouteen kyseenalaistaa kivettyneitä lainalaisuuksia ja avaa talouteen feministisiä näkökulmia ottaen huomioon sukupuolen ohella etenkin luokkaan ja rodullisuuteen liittyvät valtasuhteet. Haastattelijana Virpi Salmi.
27.10. klo 13.30
Susanna Hast & Noora Kotilainen: Sodan pauloissa
Senaatintori
Sota ja siitä kumpuavat arvot vaikuttavat syvästi yhteiskunnassamme, paitsi politiikassa myös arjen käytännöissä ja tunteiden tasolla. Sodasta, turvallisuudesta ja sotilaspolitiikasta keskustellaan usein yksimielisyyttä vaatien. Mitä militarismi on? Miten sen kautta oikeutetaan väkivaltaa ja ylläpidetään sukupuolijärjestelmää? Miten sotilaallinen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja ekosysteemiin? Mikä on sotilaallisen vallan asema suomalaisessa demokratiassa? Haastattelijana Jonna Tapanainen.
27.10. klo 16.00
Riie Heikkilä: Lukeminen – statuslaji (Miksi lakkasimme lukemasta?)
Kruununhaka
Julkista keskustelua lukemisesta läpäisee huolipuhe. Se suuntautuu vahvasti ylhäältä alaspäin ja sivuuttaa vähän lukevien omat kokemukset. Miksi lakkasimme lukemasta? -kirjassa Riie Heikkilä tarkastelee, millaisia ovat yhteiskunnalliset ja rakenteelliset syyt lukemisen muutosten taustalla Suomessa. Lukemisen digitalisoituminen ei ole pysäyttänyt lukuharrastuksen polarisoitumista ja keskittymistä koulutuksen ja sukupuolen perusteella. Haastattelijana kirjailija Riikka Pulkkinen.
